Kyllähän Dacian Duster kelpaisi maasturiksi

Eräänä iltana televisiosta tuli Dacian mainos. Mainoksessa suomalainen miesnäyttelijä puhui rennosti Duster-nimisestä maastoautosta. Yhtäkkiä ruudulle ilmestyi laskuri, jossa numerot vilisivät ja pysähtyivät lopulta johonkin vähän päälle 20 000:n. Ne numerot olivat euroja. Ne muodostivat auton hinnan.

Huomasin kääntyneeni tv:n puoleen. Hetken aikaa kauhistelin lankeamistani, mutta sitten aloin vain nyökytellä päätäni ja myhäillä tyytyväisenä.

Automainonnan piirissä Dacian tyyli on miellyttävän omalaatuinen, koska Renaultin omistama valmistaja on ottanut huomioon maineensa halpojen autojen valmistajana mutta käyttää sitä lähes itseironisesti. Toinen syy pitää mainoksesta oli se, että Dacia mainosti Dusteria, ”Suomen järkevintä maasturia”, ja ilmoitti sen maksavan vain vähän.

Dacia_Duster_1.5_dCi_rear_M_96
Dusterin takamus on vähän naiivi mutta toisaalta yleisesti autossa on jyhkeyttä ja jees, pyöreitä muotoja. Kuvan omistaa M 93.

Duster itse asiassa asettaa auton ostajan mielenkiintoiseen tilanteeseen: uuden pikku-Golfin hinnalla saisi maastoauton. Asian voi myös muotoilla näin: Dusterin hinta on parhaimmillaan lähes puolet samankaltaisten maasturien hinnoista.

Tai sitten ne romanialaiset vain louskuttaa sieltä Euroopan kurjemmalta puolelta. Eihän maasturista voi uutena maksaa alle kolmeakymppiä, naapurin Taistokin hihittää sieltä X5:n ratin takaa. Joku hitsin Datsia.

En minä nauraisi. Pienen tarkastelun jälkeen Duster näyttäytyy silmissäni autona, jolla kehtaa ajaa kaupungissa mutta pystyy suuntamaan asfalttitien ulkopuolellekin. Dusterin voisi itse asiassa vaikka ohjastaa ylipäätään tien ulkopuolelle, sillä maastovarustelu on varsin vakuuttava.

Dusterista saa neljä erilaista varustelua, joista vain yhteen kuuluu neliveto. Nelivetomallissa on 1,56-litrainen dieselmoottori, joka tarjoaa tehoa 109 hevosvoimaa ja vääntöä 240 newtonia. 1 395 kilon omamassaan suhteutettuna tehomäärä ei ole hassumpi. Suurimman väännön moottori antaa jo 1 750 kierroksessa minuutissa.

Entäpä sitten Dusterin voimansiirto? Pohjimmiltaan dacialaisessa on automaattinen neliveto. Etu- ja taka-akselin välissä sijaitsee viskokytkin, eli voima ei jakaudu jatkuvasti 50:50-suhteessa. Kun kuljettaja on valinnut kaksivedon, voima kulkeutuu etuakseliin. Etuveto on sinänsä hyvä vaihtoehto, että konehuoneen massa lepää vetävien pyörien päällä.

Nelivedolla on kuitenkin kaksi tilaa, automaattinen 4WD sekä 4WD LOCK. Automaattisessa tuttuun tapaan tietokone jakaa voimaa taka-akseliinkin, mikäli edessä pito alkaa olla heikoilla. Kuitenkin kun kuljettaja haluaa, että sitä vääntöä jukolauta laitetaan sekä eteen että taakse ja tasan yhtä paljon, nappi kääntyy 4WD LOCK -asentoon. Silloin ollaan jo lähellä aitoa nelivetoa. Niin lähellä, että minua alkaa jo tutisuttaa.

Duster nimittäin jakaa 4WD LOCK -tilassa voimasta 50 prosenttia eteen ja 50 prosenttia taakse. Kone ei siis kysele eikä inise, vaan raakasti pyörittää niitä akseleita ja hammaspyöriä. Neliveto pysyy tällaisena suunnilleen siihen asti, kun nopeus ylittää 80 km/t. Sen jälkeen voimansiirto siirtyy takaisin automaattiseen 4WD:hen. Siis sellaiseen perus AWD-auton nelivetoon.

Hidasta välitystä Dusterissa ei tosiaan ole, mutta lähes sama asia ainakin esitteen kuvailun perusteella on lyhyt ykkösvaihde. Toisin sanoen ykkösvaihteen ollessa päällä kierroksia voi nostattaa suuren väännön alueelle, mutta auton vauhti ei kuitenkaan kasva liian suureksi.

Pohjan vaurioitumista tai keulan raapaisuakaan ei tarvitse ensimmäisenä pelätä teiden ulkopuolella, sillä maavara on 21 senttiä, jättökulma on 34,9 astetta ja lähestymiskulma 29,3 astetta. Näillä lukemilla Dusteri ei edes paljon kalpene omien suosikkiautojeni rinnalla.

Entinen autopaikkanaapuri, jonka nimi ei ollut Taisto, kehui Dusteria mainettaan paremmaksi. Sikäli kuin Dacian omistaminen ei aiheuttanut vain paineita puolustella valintaa, niin kyllä käyttäjän palaute on syytä ottaa tosissaan. Itse asiassa hän ei tainnut olla ainoa. Jokin eurooppalainen tutkimus on netin mukaan selvittänyt 29 000 eurooppalaiselta, että Duster on Euroopan luotettavin autobrändi. Vaikka tutkimusta en onnistunut löytämään, uskoisin eurooppalaisia autoilijoita enemmän kuin autoliittoja ja katsastusraportteja.

Aloin kyllä nyt ajatella, että eipä tuo Duster olekaan hassumpi auto. Vakavasti otettava maasturi irtoaisi veroineen 22 555 eurolla ja 33 sentillä. Ehkä muuten voisin vaikka astella autoliikkeeseen, mutta pelkäänpä, että koirat haukkuvat sen jälkeen liian lujaa.

Jos Dusterin muista ominaisuuksista haluaa saada kätevästi tietoa, kannattaa katsoa hyvin tehty virallinen esittelyvideo:

2 vastausta artikkeliin “Kyllähän Dacian Duster kelpaisi maasturiksi”

    1. En ole. Ensisijaisesti testaan lava-autoja, ellei sitten jonkin muun auton testaamista kysytä ja auton koeajo järjesty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *