Lain mukaan maastoauton on oltava oikeasti maastoauto

Toisinaan maastoauto-käsite aiheuttaa kiivasta keskustelua. Onko Land Cruiser enemmän maasturi kuin CR-V? Entä onko Fiat Panda 4×4 maasturi neljä kertaa nelosesta huolimatta? Panokset ovat kovat: häviäjät valuvat takaisin kaupunkimaasturien sekaan, kun voittajat kapuavat kukkulan kuninkaaksi.

Ihminen monesti perustelee omaa näkökulmaa viittaamalla auktoriteettiin, joka autoasioissa usein on laki. LVM:n asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista, kuudes pykälä, määrittelee maastoauton hyvinkin tarkasti.

Maastoautoksi lukeutuvat vain ja ainoastaan M- ja N-luokan ajoneuvot. Näinpä maastoautona ei voi pitää mönkijää tai traktoria. Toisaalta maastoauto-käsitteeseen lakiteksti niputtaa yhtä lailla muun muassa henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot. Lava-autot ovat yleensä pakettiautoja, mutta ne voivat olla myös kuorma-autoja.

Tosin esimerkiksi kuorma-auto ei ole maastoauto samoin kriteerein kuin henkilöauto. Asetus jakautuukin oikeastaan kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa se määrittelee, millä ehdoilla henkilöauto sekä kokonaismassaltaan enintään 2 000-kiloinen lava-auto ovat maastoautoja. Toisessa osassa lakiteksti käsittelee lava-autot, joiden kokonaismassa on yli 2 000 kg. Kokonaismassahan on ennalta määritelty, ajoneuvon rekisterotteeseen merkitty luku.

Lainsäätäjä käyttää sekä akseli– että akselisto-nimitystä. Katson molempien käsitteiden tarkoittavan rakennetta, jonka päissä pyörät ovat. Tukea tähän näkemykseen antaa esimerkiksi pari kappaletta alempana oleva pykälän a-kohta, jossa ensin puhutaan etu- ja taka-akselista ja sen jälkeen lukee ”jolloin yksi akselistoista”.

1. Henkilöautot ja osa lava-autoista

1. M1G- ja N1G-luokan maastoautoksi katsotaan M1-luokan ajoneuvo ja kokonaismassaltaan enintään kahden tonnin N1-luokan ajoneuvo, jos:

M1-luokan ajoneuvoja ovat käytännössä henkilöautot ja N1-luokan ajoneuvoja pakettiautot. Lava-autot ovat pakettiautoja; joskin ne voivat olla myös kuorma-autoja. Käytän silti vain lava-auto-nimitystä, jotta teksti toimisi paremmin. Siis yhtä lailla myös umpinainen paku voi olla maastoauto.

a) sen vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä;

Käytännössä kaikissa henkilö- ja pakettiautoissa on kaksi akselia. Koska vähintään yhden etuakselin ja vähintään yhden taka-akselin on oltava vetävä, pitää siis molempien akselien olla vetäviä. Toisaalta yksi akseleista voi olla kytkettävissä irti, eli vedon niihin voi katkaista – niitä ei suinkaan tiputeta maahan. Valinnainen nelivetohan toimii tässä, ja myös automaattinen neliveto soveltuu. Se pitää vedon toiseen akseliin katkaistuna, kun toisen akselin pyörä tai pyörät eivät lyö tyhjää.

b) siinä on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusmekanismi tai se on varustettu vastaavalla järjestelyllä;

Tämä on mielenkiintoinen vaatimus. Lainsäätäjän mielestä maasturissa on oltava lukko! Toisaalta ensinnäkin ”järjestelyn” ei siis tarvitse olla tasauspyörästön lukko, vaan se voi mitä ilmeisemmin olla tasauspyörästön luistonrajoitin. Sellaisia ovat myös Torsen ja viskokytkin.

Toiseksi laki ei vaadi esimerkiksi sitä, että lukko tai ”vastaava järjestely” olisi etu- tai taka-akselin tasauspyörästössä. Se voi siis olla vaikkapa akselien välisessä tasauspyörästössä, niin kuin varsinkin automaattisissa nelivedoissa se monesti on. JOS siis lukkoa muistuttava järjestelmä kelpaa.

c) sen laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 30 prosenttia; ja

Laskennallinen-sanan ansiosta maastoauto-tittelin saadakseen auton ei tarvitse tehdä mäen nousemisesta näytöstä Trafin tarkastajille. Autoinsinöörit tai autotallin ahertajat voivat paperilla laskea, millaista mäkeä auto voi nousta millaisellakin kokoonpanolla. Tarvitaanko moottorista tehoa enemmän, vai pitääkö hammaspyörien välityssuhdetta muuttaa?

Lauseessa on lainsäätäjälle tyypillistä termien käyttöä. Miten ”kyky” voidaan ilmaista prosentteina?! Mäennousukyvyn onkin pakko tarkoittaa mäen jyrkkyyttä. Auton pitää voida nousta mäkeä, joka 100 metrin matkalla nousee 30 metrin korkeuteen. Jos tämän haluaa muuttaa nousukulmaksi, voi käyttää trigonometriaa. Tulokseksi minä saan noin 16,9 astetta.

d) se täyttää vähintään viisi seuraavista kuudesta ehdosta:

Kaikkien ehtojen ei siis tarvitse täyttyä, mutta ainakin viiden satunnaisen ehdon pitää täyttyä.

i) lähestymiskulma on vähintään 25°;

ii) jättökulma on vähintään 20°;

Lähestymiskulman ja jättökulman monet valmistajat kertovat jo auton esitteessä. Termien selitykset voi tarkistaa maastossa merkitseviä mittoja ja massoja käsittelevästä artikkelista.

iii) ylityskulma on vähintään 20°;

Ylityskulma tarkoittaa ramppikulmaa, joka sekin selitetään sivuston artikkelissa.

iv) maavara etuakselin kohdalla on vähintään 180 mm;

v) maavara taka-akselin kohdalla on vähintään 180 mm; ja

vi) maavara akselien välillä on vähintään 200 mm.

Maavara on etäisyys matalimmalla olevasta osasta auton alla olevaan tasaiseen tasoon. Jos vaikkapa taka-akselin tasauspyörästöstä maahan on etäisyyttä vain 170 mm, ei vielä ole syytä hätään – vain vähintään viiden ehdon tarvitsee täyttyä.

2. Loput lava-autoista

2. N1G-, M2G-, M3G- ja N2G-luokan maastoautoksi katsotaan kokonaismassaltaan yli kahden tonnin N1-luokan ajoneuvo sekä kokonaismassaltaan enintään 12 tonnin M2-, M3– ja N2-luokan ajoneuvo,

Useimmat lava-autot kuuluvat N1-luokkaan, mutta osan paikka on N2-luokassa. Ne ovat siis kevyitä kuorma-autoja. Sen ei kuitenkaan pidä aiheuttaa mitään hämminkiä, koska kokonaismassaltaan yli 2 000 kilon N-ykkösiä koskevat samat ehdot kuin kokonaismassaltaan enintään 12 000-kiloisia N-kakkosia.

jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä,

Lainsäätäjä ei ole katsonut tarpeelliseksi määritellä jokapyörävetoinen-käsitettä. Voinemme kuitenkin olettaa sen tarkoittavan sitä, että jokaiseen ajoneuvon pyörään menee voimaa moottorista. Se on siis sama asia kuin neliveto neljäpyöräisessä ajoneuvossa. Jos pyöriä onkin kuusi, ei neliveto riitäkään.

Ehkäpä siksi lainsäätäjä onkin tarjonnut vaihtoehdon.

tai se täyttää seuraavat kolme ehtoa:

a) vähintään yksi etu ja yksi taka-akseli on vetävä tai kytkettävissä vetäväksi akseliksi;

Miksi tätä lausetta ei ole muotoiltu samanlaiseksi kuin 1. osiossa vastaava lause? Joka tapauksessa kaksiakselisen pick-upin molempien akselien on oltava vetäviä. Kaksiveto silti passaa, koska etu- ja taka-akseli saavat myös olla kytkettävissä vetäviksi.

Toisin sanoen tämän lainkohdan mukaan ei olisi väliä, vaikka kumpikaan akseli ei olisi vetävä, mikäli ne saa vetäviksi kytkettyä.

b) vähintään yksi ajoneuvon akselistojen tasauspyörästöistä on lukittavissa tai varustettu vastaavalla järjestelyllä; ja

Nyt tarkkana: mikä tahansa tasauspyörästö ei tällä kertaa käy, vaan nimenomaan akselissa oleva tasauspyörästö. Toisaalta ”vastaava järjestely” jälleen kerran sopii. Esimerkiksi TPL eli tasauspyörästön luistonrajoitin lienee kelvollinen korvike. Huomaa muuten, että nyt lakitekstissä sanana onkin akselisto!

c) ajoneuvon laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

Nousukulman on siis oltava vähintään noin 14,0 astetta. Aika harvassa maastokykyisessä autossa taitaa ollakaan noin pieni.

Oletin 2. osion alussa, että minkään lava-auton kokonaismassa ei ylitä 12 000:ta kiloa. Tokihan sitä painavammille löytyy laista omat vaatimukset, ei se siitä ole kiinni, mutta jos lava-auton kokonaismassa kaksitoista donaa ylittää, on kyseessä jo one big pick-up mutha!

3 vastausta artikkeliin “Lain mukaan maastoauton on oltava oikeasti maastoauto”

  1. pystyykö autoni vw caravellen m1g/henkilöauton muuttamaan pienempi veroiseksi esim matkailu autoksi ja säilyttämään vähintään 6 istuma paikkaa

  2. Pystyyhän sen matkailuautoksi muutoskatsastaan, mutta verohyöty on jotain ihan muuta kuin luullaan. Voisi sanoa että se on käänteinen. Vaikka käyttövoimavero alenisikin, käykin niin että aikoinaan alennettu autovero maksatetaan muutoksen jälkeen täysimääräisenä.
    Eli, ”maastoautoiksi” luokitellut ovat aikoinaan verotettu alennetulla autoverolla.
    http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=129845

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *