Nämä mitat ja kulmat merkitsevät maastossa

Maastossa ajamisen suurimpia vaaroja ovat osumat. Sammalen alla lymyävälle kivelle tai riittävän tuoreelle kannolle kovaksikin keitetyn maastoajokin moni osa jää kakkoseksi. Vaarana on myös kellahtamiset ja pyörähtämiset. Tästä syystä varsinkin maastoon kykenevien ajoneuvojen valmistajat usein listaavat ohjekirjoihin ja esitteisiin joitakin maastossa ajamiseen liittyviä mittoja ja kulmia. Lisäksi osa ennemmin maantielle tarkoitetuista tiedoista saattavat olla hyödyllisiä off-roaderillekin.

Hämmästyttävän usein valmistaja jättää osan mitoista ja kulmista kertomatta. Lisäksi esitteissä ja ohjekirjoissa olevat tiedot ovat viitteellisiä, sillä ne saattavat päteä esimerkiksi vain tietyissä varusteluissa. Renkaiden vaihtaminen voi muuttaa maavaraa ja lava-auton lavan takaluukku auki pitäminen kasvattaa niin auton pituutta kuin takaylitystä.

Näinpä kuljettajan on syytä ottaa näistäkin auton ominaisuuksista selvää. Mitat saa vaivattomasti selville rullamitan avulla. Kulmien selvittäminen voi vaatia jopa rimaa tai vastaavaa suoraa kappaletta ja peräti geometrisia laskutoimituksia. Mutta eipähän harmita niin paljon haaverin sattuessa.

Kääntöympyrän halkaisija tarkoittaa samaa kuin kääntösäde kerrottuna kahdella. Auton kääntöympyrä vastaa sitä, että autoa ajaa ratti ääriasennossa niin kauan, että tulee kiertäneeksi ympyrän. Ympyrän halkaisijahan on sen poikki keskipisteen kautta piirretyn janan pituus. Iso kääntöympyrä tarkoittaa sitä, että auto vaatii paljon tilaa. Kääntöympyrän isous voi tietää hankaluuksia esimerkiksi käännyttäessä parkkihallissa kahden pylvään välistä.

Akselistoväli eli akseliväli tarkoittaa kahden akseliston samalla puolella olevien pyörännapojen keskipisteiden välistä etäisyyttä. Kaksiakselistoisessa autossa se siis meinaa etu- ja taka-akseliston välistä etäisyyttä. Mitalla on merkitystä auton kääntyvyyden kannalta, sillä mitä pidempi väli on, sitä kömpelömpi ajokki on kääntymään.

Raideväli tarkoittaa saman akseliston päissä olevien pyörien keskilinjojen välistä etäisyyttä. Toisin sanoen pyörät kulkevat raidevälin päässä toisistaan. Esimerkiksi sillan on oltava leveydeltään vähintään raidevälin verran, tai ajoramppien tai uraisan polun vallien on oltava raidevälin suuruisen etäisyyden päässä toisistaan.

Korkeus, leveys tai pituus voi tietenkin aiheuttaa murheita vaikkapa pysäköintitalossa. Maasto-ominaisuuksiin vaikuttaa eritoten pituus, koska pitkä auto on usein akseliväliltäänkin pitkä. Korkeus ja leveys eivät niinkään aseta autoja eri asemaan, koska leveydeltään ne ovat käytännössä samanlaisia, ja esimerkiksi ketterästi kääntyvä Wrangler voi ollakin korkeampi kuin käännöksissä tilaa ahmiva Navara.

Etuylitys ja takaylitys ovat syy siihen, miksi aloitteleva kuljettaja on monesti hyvin varovainen esimerkiksi pysäköintiruudussa. Ylityksien vuoksi ajoneuvon uloimmat reunat kulkevat käännöksessä ulompana kuin pyörät. Etuylitys on mitta etuakselistosta keulaan ja takaylitys taka-akselistosta perään.

Maavara on helppo kuvitella mutta sen selittäminen loogisesti on haastavaa. Jos kuvitellaan auton olevan absoluuttisen tasaisen pinnan päällä, on maavara tällöin etäisyys pinnasta matalimmalla olevaan auton osaan. Jos ajaa esimerkiksi kiven ylitse niin, että pyörät kulkevat kiven molemmin puolin, ei kivi saa olla korkeampi kuin maavara.

Maavaraa ei voi off-road-ajossa kuitenkaan ajatella vain lukuna. Maastossa ei ole absoluuttisen tasaisia pintoja. Jos vaikkapa toisen puolen pyörä meneekin alempana kuin vastakkainen pyörä, auton matalin kohtakin on entistä matalammalla. Esteiden yli ajamista pitääkin välttää viimeiseen asti, vaikka silmä harjaantuisi vertailemaan ajouralla olevien kappaleiden korkeutta maavaraan.

Kahluusyvyys tarkoittaa sitä, kuinka syvälle auto saa upota veteen. Jos auto menee syvemmälle, pääsee vesi herkkiin osiin. Pieniä määriä vettä toki roiskuu näyttävässä lätäkön läpi möyrimisessä joka tapauksessa, mutta auton arkojen osien pitäminen kokonaan vedessä voi niitä rikkoa.

Nousukulma kuvaa sitä, kuinka jyrkkää mäkeä auto voi nousta. Auto ei välttämättä jaksa nousta liian jyrkkää mäkeä, tai se voi keikahtaa taka-akselistonsa ympäri. Kuormituksella toki on merkitystä mäen nousemisessa.

M1G- ja N1G-luokan ajoneuvojen on itse asiassa lain mukaan kyettävä nousemaan tietynlaista mäkeä. Laki määrittelee mäen jyrkkyyden prosentteina. Se ei ole sama asia kuin nousukulma, mutta samalle mäelle voidaan toki laskea nousukulma. Mäen jyrkkyyden ollessa vaikkapa 20 % nousee mäki 20 metrin korkeuteen 100 metrin matkalla. Tälläisen mäen nousukulman voi laskea helposti trigonometrian avulla, mutta nyt en jaksa kaivaa laskinta.

Kallistuskulma kuvaa sitä, miten jyrkästi auto voi olla sivuttaissuunnassa kallellaan. Se on siis akseliston suuntaisesti piirretyn, pyörien pohjaa sivuavan janan sekä vaakasuoran janan välinen kulma. Liian jyrkässä mäessä vaarana on auton keikahtaminen.

Lähestymiskulma tarkoittaa auton pyörien alla kulkevan suoran ja etupyörästä lähtevän, auton keulan alakulmaa sivuavan suoran välistä kulmaa. Nousukulman suuruus ratkaisee esimerkiksi lähdettäessä nousemaan tasaiselta maalta rinnettä.

Jättökulma eli poistumiskulma tarkoittaa auton pyörien alla kulkevan suoran ja takapyörästä lähtevän, auton perän alakulmaa sivuavan suoran välistä kulmaa. Jättökulma on merkityksellinen ajettaessa esimerkiksi rinteestä tai kiven päältä tasaiselle maalle.

Mkulmat lähestymis poistumisRamppikulma kertoo käytännössä saman asian kuin maavara mutta eri tavalla. Ramppikulma määritellään useilla tavoilla, mutta yksi tapa esitetään tässä. Se on siis pyöristä lähtevien, auton pohjan keskipisteessä leikkaavien suorien välinen kulma. Toinen vaihtoehto on auton pohjan suuntaisen suoran ja pyöristä tulevien suorien välinen kulma.

Joka tapauksessa mitä suurempi ramppikulma on, sitä korkeampien esteiden yli autolla voi ajaa.

Mkulmat ramppi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *