Lava-auton ajaminen

Lava-autoilu voi olla liukumisia kohti liikenteenjakajaa, perän heittelyä moottoritien ylämäissä, vauhdin hiipumista keskelle mäkeä ja seilaamista puolelta toiselle maantienopeuksissa. Kuljettajan kytkettävissä oleva neliveto, tasauspyörästön lukitus, kova vääntö ja suuri massa voivat luoda vaikutelman superautosta, mutta oikeastaan ne kaikki ovat vaaratekijöitä.

Hyvitykseksi tästä vaarallisuudesta pick-upit tarjoavat mieltä hyväilevää kykyä edetä ja sitkeyttä. Olisiko sinustakin hienoa lastata lavalle tonnin verran kuormaa ja pistää perään vielä reilu 3-tonninen kärry? Tai sitten vain istua korkealla takatalven pyryssäkin ja nousta sekin mäki kunnialla, jonka varrella monet kaksivetoiset odottavat hiekoitusautoa?

Suuri voima tuo suuren vastuun, ja sehän tarkoittaa sitä, että lava-autojen mahtavia ominaisuuksia on käytettävä oikein.

Ei niin simppeliä

Nykyisin niin lava-autojen varustelu kuin osa ajotuntumasta vastaavat henkilöautolla ajamista. Vaikka esimerkiksi EU-pick-upin massa tyhjänä on lähes 2 tonnin luokkaa ja pituutta on usein reilu 5 metriä, on rattia kevyt kääntää. Automaattivaihteistot, liukasjärjestelmät ja sähköinen neliveto ovat tehneet pick-upeista kaupunkikelpoisia autoja.

Siltikään auton ajaminen ei ole vielä niin yksinkertaista, että painaa vain kaasua ja antaa mennä suurinta hyvältä tuntuvaa nopeutta, jos se nopeus on sama kesät ja talvet. Pick-upit ovat tyhjinä painavia, joten niiden hidastamiseksi tarvitaan enemmän jarrutusta ja enemmän pitoa. Mutkissa ne herkemmin puskevat ulos tieltä. Kaksivetoisina niiden takapyörät ovat vetävät, vaikka moottorin ja vaihteiston massa on etupyörien päällä. Kevyenä vetävä taka-akseli aiheuttaa herkästi perän heittelyä lumessa, jäällä ja hiekallakin.

Pick-upiin tutustuminen

Lava-auton ajaminen alkaa autoon tutustumisesta. Vaikka pääsääntöisesti kaikkia lava-autoja yhdistää nelivedon käyttämiseen liittyvät seikat, suurehko massa sekä herkkyys perän sivuttaiseen luisumiseen, on autojen välillä paljon yksittäisiä eroja. Yhdessä autossa voi olla mahdollista kytkeä neliveto auton liikkuessa päälle pahan paikan osuessa kohdalle, mutta toisessa neliveto olisikin pitänyt kytkeä ennen liikkeelle lähtemistä. Toinen auto saattaa olla erittäin vakaa liukasjärjestelmän ansiosta, kun taas toinen meinaa karata heti riittävän liukkaalla tiellä.

Pick-upeja saa ajaa B-luokan ajo-oikeudella, mikäli autoa ei ole rekisteröity kuorma-autoksi. Pääsääntöisesti niillä saa ajaa yli 80 kilometrin tuntinopeutta, mutta 100 km/t on joka ikisen pick-upin suurin sallittu nopeus. Nopeusrajoitus voi tietenkin määrätä pienemmän nopeuden. Jos pick-upin tai siihen kytketyn perävaunun kuormaa täyteen kantavuuteen, saattaa jokin massaa rajoittava liikennemerkki kieltää ajamisen.

Pick-up liukkaalla

Lava-auton massa tyhjänä tavanomaiset varusteet ja kuljettaja kyydissä on lähemmäs 2 000 kiloa. Se alkaa olla lähellä kaksinkertaista pienen henkilöauton massaa. Toisaalta 2 000 kiloa ei auton massaksi ole niinkään järkyttävä, mutta lava-autoissa siihen yhdistyy kevyt vetävä akseli. Kun pick-upissa ei ole neliveto kytkettynä, sen takapyörät ovat vetävät. Painava moottori ja vaihteisto ovat kuitenkin etupyörien päällä. Mitä vähemmän vetävien pyörien päällä on massaa ja mitä pienempi sen lisäksi on renkaan ja tien pinnan välinen kitkakerroin, sitä herkemmin pyörä sutii.

Pyörän sutiminen ensinnäkin vaikeuttaa liikkeelle lähtemistä ja etenemistä, mutta neliveto auttaa tähän usein huomattavasti. Toiseksi sutiminen aiheuttaa auton hallinnan menettämistä, eli se voi alkaa ohjautua sivusuuntaan ratin asennosta riippumatta. Nelivedon kytkettynä pitäminen pienentää sutimisesta aiheutuvaa riskiä lava-autossa paljon. Kun neliveto ei ole kytkettynä ja kun takapyörät sutivat, alkaa lava-auton perän heittelehtiä – joskin liikehdintä ei ole välttämättä kovin rajua.

Toki suurempi massa – varsinkin jos autossa on kuormaa kyydissä – voi tulla yllätyksenä henkilöautoa ajaneelle kuljettajalle. Liukkaassa kelissä – eritoten sakeassa lumipyryssä – jarrutusmatkat ovat hyvin pitkät. Risteyksissä ja tiukoissa kaarteissa pick-up helposti rattia käännettäessä luisuukin sivusuunnassa. Jarrua painettaessa ABS-järjestelmästä huolimatta auto saattaa liukua pysähtymättä. Pahimmillaan jyrkkiä alamäkiä on turvallisempaa laskeutua korkeintaan ykkösvaihde valittuna ja kaasu ylhäällä eli moottorilla jarruttamalla.

Muilla kuin asfaltoiduilla teillä kesälläkin ajettaessa on oltava varautunut noudattamaan samoja periaatteita kuin talven liukkailla. Sorakerros tiukassa hiekkatien kaarteessa heittää aivan varmasti lava-auton ulos tieltä, jos vauhtia on liikaa.

Kytkimen ja vaihteiston käyttäminen

Lava-autojen moottorit ovat voimakkaita, eli niistä tulee suuri vääntö. Välityssuhteiden ansiosta esimerkiksi 370 Nm:stä voi pyörissä olla yli 3-kertainen määrä. Hidasta nelivetoa käytettäessä pyörissä oleva vääntö voi kasvaa jopa 9-kertaiseksi. Moottori tarjoaa tyhjäkäynnillä riittävän suurta vääntöä, että se saa auton liikkeelle ilman kierrosten nostamista kaasua painamalla. Tästä syystä lava-autolla lähdetään liikkeelle pelkkää kytkintä nostamalla, ja kaasua aletaan painaa vasta kytkimen irrottua.

Auton ollessa raskaasti kuormattuna ja vieläpä jyrkässä nousussa moottorin tyhjäkäynnillä tuottama vääntö ei välttämättä riitäkään. Tällaiset tilanteet voivat olla todella pulmallisia, koska kaasun painaminen kytkimen nostamisen aikana kuluttaa kytkintä paljon. Mäestä lähteminen saattaa olla helpompaa käsijarrua käyttämällä. Tällaisissa tilanteissa on syytä selvittää, voiko mäkilähdön välttää.

Itse olen noudattanut seuraavia periaatteita välttääkseni kytkimen rasittamista:

  • Jätä auto nokka kohti alamäkeä aina, kun se on mahdollista.
  • Jos reittejä on useita, käytä reittiä, jossa ei tarvitse pysähtyä ylämäkeen.
  • Jos ylämäkeä edeltää tasainen kohta, pysäytä ennemmin siihen. Monissa risteyksissä on pieni nousu päätielle, mutta nousua edeltävästäkin kohdasta näkee päätien liikenteen.
  • Risteyksissä tosin kannattaa ylipäätään välttää pysähtyminen eli ajaa hyvin hitaasti ja koittaa päästä liittymään päätielle pysähtymättä
  • Jos reitillä on pientä nopeutta ajaminen on ok, käytä ehdottomasti hidasta nelivetoa.
  • Toisaalta voit liittyä päätielle hidasta nelivetoa käyttämällä ja ajaa esimerkiksi seuraavalle bussipysäkille ja kytkeä normaalin nelivedon tai kaksivedon.
Neliveto

Neliveto kannattaa ajatella seuraavalla tavalla:

Neljällä vetävällä pyörällä auto pysyy liikkeessä todennäköisemmin kuin kahdella.

Lauseessa täytyy ensimmäiseksi kiinnittää huomiota pysyä liikkeessä -ilmaisuun. Kyseessä ei siis ole sama asia kuin esimerkiksi pysyä tiellä, pysyä hallinnassa tai pysyä suorassa. Neliveto ei lisää pitoa vetävien pyörien alla tai takaa sitä, että auto ei voi lähteä luisumaan sivusuunnassa. Nelivetoinen auto ei myöskään jarrutettaessa pysähdy nopeammin kuin kaksivetoinen auto.

Lava-autoissa on tavanomaisesti valinnainen neliveto. Valinnaisen nelivedon käyttämisestä päättää kuljettaja, ja hänen onkin tehtävä oikeita päätöksiä. Nelivetoa ei kaikissa pick-upeissa voi käyttää missä tahansa, sillä sen käyttämisessä on voimansiirron rasittumisen riski. Nelivedon ollessa kytkettynä jakolaatikko pakottaa etu- ja taka-akselin pyörimään koko ajan samalla nopeudella. Kaarrettaessa akselit kuitenkin pyrkivät pyörimään eri nopeudella, jolloin ne saattavat vaurioitua.

Lähtökohtaisesti valinnaisen nelivedon käytöstä pitää muistaa muutama asia:

  • Neliveto ylipäätään lisää auton kykyä edetä, mutta se ei lisää pitoa pyörien alla! Jarrutusmatkat eivät lyhene eikä auto pysy kaarrettaessa tiellä paremmin.
  • Kaksivetoa on käytettävä mahdollisimman paljon enemmän kuin nelivetoa, mikäli akselit pyörivät koko ajan samalla nopeudella.
  • Nelivedon ollessa kytkettynä yli 100–120 kilometrin tuntinopeuksia on vältettävä.
  • Kaksivedosta nelivetoon ja päinvastoin ei välttämättä saa kytkeä auton liikkuessa.
  • Hitaaseen nelivetoon ei saa kytkeä auton liikkuessa.
  • Kytkettäessä kaksivedosta nelivetoon ja päinvastoin on painettava kytkinpoljin pohjaan, mikäli autossa kytkinpoljin on. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä silloin, kun kaksivedosta vaihtaa nopeaan nelivetoon napalukot lukitsemalla.

Näistä ohjeista saa ensimmäistä lukuun ottamatta poiketa vasta sitten, kun on varmistunut, että ne eivät koske omaa autoa. Kannattaa siis tutustua vähän ohjekirjan ”vaihteisto”- ja ”ajaminen”-osioihin. Kaikissa lava-autoissa ei nelivedon käyttämisessä tarvitse olla niin huolellinen. Volkswagenin Amarokin voi hankkia jatkuvasti nelivetoisena, jolloin sen akselien välissä on tasauspyörästö. Samoin Mitsubishin L200-pick-upissa on keskellä tasauspyörästö, ja L200:n nopeaa nelivetoa voikin käyttää missä vain.

Lava-autot eroavat paljon sen mukaan, miten vetotapaa vaihdetaan ja missä tilanteissa minkäkin vaihdon saa tehdä. Jos autossa on perinteinen mekaaninen vipu vetotavan vaihtamiseksi ja 80 kilometrin tuntivauhdissa koittaa kytkeä nelivetoa, kuuluukin vaihteistosta rutinaa eikä vipu meinaa siirtyä. Tällaista tilannetta ei tietenkään saa tulla vastaan.

varoitusteksti aurinkoläpässä
Rangerin aurinkoläpässä kehoitetaan ajamaan yli satasen nopeudessa kaksivedolla ja napalukot avattuina.

Tarkastellaan erilaisia tilanteita:

  • Vetotavan vaihto on mekaaninen. Esimerkiksi vaihdevivun vieressä on vipu, josta vetotapa vaihdetaan. Vipu liikuttaa suoraan jakolaatikon holkkia, joten väärässä paikassa vivun liikuttaminen aiheuttaa vahinkoa.
  • Vetotavan vaihto on sähköinen. Jossain ohjaamossa on vaikkapa kierrekytkin, josta vetotapa valitaan. Tietokone huolehtii vaihdosta havaittuaan sen olevan osien kannalta turvallista. Kuljettaja ei kuitenkaan välttämättä saa kääntää kierrekytkintä missä tahansa tilanteessa tai mihin tahansa asentoon.
  • Autossa on manuaaliset napalukot. Napalukot kytkevät etupyörät osaksi voimansiirtoa. Kuljettajan on käytävä lukitsemassa lukot. Auton on oltava pysähdyksissä.
  • Autossa on automaattiset napalukot. Tietokone kytkee napalukot, tai kuljettaja saa kytkettyä ne kaukosäätimellä ohjaamosta. Joka tapauksessa auton ei tarvitse ehkä olla pysähdyksissä eikä kuljettajan tarvitse poistua ohjaamosta.
  • Autossa ei ole napalukkoja. Etupyörät ovat jatkuvasti osa voimansiirtoa. Moottorista kulkeutuu niihin voimaa aina nelivedon ollessa kytkettynä.
  • Autossa on tasauspyörästö akseleiden välissä, ja pyörästöön kuuluu lukko. Taasauspyörästö mahdollistaa etu- ja taka-akselin eri nopeuden, mutta liukkaalla heikentää auton kykyä edetä. Täydellisen nelivedon saadakseen kuljettajan on kenties kytkettävä tasauspyörästön lukko, mutta hänen on myös muistettava aina ottaa se pois päältä.

Jotta oman auton nelivetoa pystyisi käyttämään turvallisesti, on ihan pakko tutustua auton ohjekirjaan. Mallikohtaisten ohjeiden listaaminen tänne olisi työlästä, eikä tieto olisi siltikään täysin luotettavaa.

Vuosimallien 2007–2011 Ford Rangerien nelivedon käytöstä saa kuitenkin tietoa Wildtrakin esittelystä.

Milloin nopea ja hidas neliveto?

Käytännössä neliveto on pick-upissa tarpeellinen liukkailla alustoilla eli esimerkiksi ruohikolla, lumessa, jäällä, mudassa ja hiekassa. Talvinen maantie onkin tältä kantilta varsin ongelmallinen: suurimmaksi osaksi tie voi olla pitävä, jolloin voimansiirto saattaa hieman rasittua. Paikoitellen tiessä voikin olla liukkaita kohtia ja niiden osuessa esimerkiksi ylämäkeen käy kaksivedolla ajaminen vaaralliseksi.

Tällaista ongelmaa ei toki ole silloin, kun voimansiirtoon kuuluu akselien välinen tasauspyörästö. Tasauspyörästön lisääminen voimansiirtoon on kuitenkin ongelmallista siksi, että vedon menetys on todennäköisempää. Tasauspyörästö pitäisi voida lukita tai siinä kuuluisi olla luistonrajoitin.

On jokseenkin riskialtista listata olosuhteita, joissa valinnaista nelivetoa kannattaa pitää kytkettynä. Nelivedon tarpeellisuus on aina tilannekohtaista, mutta listan mukaisissa tilanteissa todennäköisesti neliveto on paras. Ennemmin kannattaa varmuuden vuoksi laittaa neliveto päälle kuin kokeilla onneaan kaksivedolla.

Neliveto voisi olla järkevä…

  • pakkaantuneen lumen, jäisen lumen, jään, paksuhkon tai paksun lumikerroksen kokonaan peittämällä tiellä
  • kapeilla teillä ja poluilla varsinkin, jos niiden pinta ei ole kova tai pinta on hieman upottavaa, ruohikkoista, mutaista, veden peittämää…
  • tien, ajouran, polun yms. ulkopuolella eli maastossa

Nelivedon käyttäminen on niin ja näin…

  • millä tahansa tiellä, kun keli on sellainen, että tie voi olla paikoitellen liukas
  • hiekkatiellä varsinkin, jos sen pohja on kova
  • liukkaalla mutta kovalla alustalla, kun nopeudet ovat pieniä, esimerkiksi pysäköintialueella.

Nelivetoa ei pidä missään nimessä käyttää…

  • kuivalla asfaltilla varsinkaan ajettaessa muuten kuin suoraan.

Hitaassa nelivedossa välityssuhteet muuttuvat niin, että pyöriin kulkeutuu enemmän voimaa mutta auton nopeus ei pääse kasvamaan korkeaksi. Hitaan nelivedon huomaa siitä, että kaasua painaessa kierrokset nousevat mutta auto ei kiihdy kuin hyvin vähän. Lisäksi kytkimen voi nostaa paljon hätäisemmin ilman, että auto ryntäisisi tai sammuisi. Hidas neliveto onkin syytä kytkeä aina silloin, kun joutuu ajamaan kävelyvauhtia tai sitäkin hitaammin.

Suuri vääntö mutta hidas nopeus on oikeastaan tarpeellinen niin maastossa kuin sen ulkopuolellakin:

  • jouduttaessa lähtemään liikkeelle raskaan kuorman kanssa, kuten Kytkimen ja vaihteiston käyttäminen -kappaleessa kerron
  • peruutettaessa erityisesti painavaa perävaunua hyvin hiljaisella vauhdilla – siis vekslattaessa sitä
  • ajettaessa maastossa, jossa vauhdit eivät voi kasvaa suureksi mutta jossa tarvitaan kuitenkin suuria kierroslukuja
  • tarvittaessa tehokasta jarrutusta moottorilla
On se hauskaa!

Kun nelivetoa oppii käyttämään ja lava-auton massiivisuuteen tottuu, lava-autoilu on hauskaa. Parasta on se, että ajoreitin kuntoa ei tarvitse ensimmäisenä miettiä. Yhtäkkiä kun tekee mieli oikaista kuraisen polun kautta, ei muuta kuin neliveto päälle ja valtava keula kohti maastoa.

Kuka meikäläinen on tätä kirjoittamaan? Olen ajanut lava-autolla kolme talvea ja kaikki kesät siinä välissä. Olen ajanut maantiellä melkein kaikissa mahdollisissa keleissä, ja maastossa olen möyrinyt niin tyhjällä kuin kuormatulla autolla. En ole aiheuttanut koskaan vahinkoa, mutta läheltä on pitänyt monia kertoja. Ne jos mitkä ovat kouluttaneet ajamaan, vaikka autossani ei ABS:iä kummempia liukkaan kelin pelastusvälineitä ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.