Autosanasto on aika ehostaa

Suomen kieli on hyvin vahvasti mukana myös automaailmassa. Edes kovat automiehet eivät voi välttyä siltä tosiasialta, että äikänopettajan paasaamat asiat todella merkitsevät puhuttaessa Bemarin sylintereistä. Pahimmillaan automiehet nauravat eri asialle, vaikka luulevat nauravansa samalle asialle.

Autoihin liittyvien sanojen ja niihin liittyvien kielen ominaisuuksien käsitteleminen on siis perusteltua myös tällaisessa autoilublogissa. Minusta – ja sanon tämän 11+1-vuotisten suomen opintojen pohjalta, autosanaston tilanne on huono. Se, että kaksi automiestä ymmärtävät käsitteen eri tavalla, on vain yksi ongelma. Oikeastaan se on seuraus yhdestä ongelmasta.

Erityisesti 4WETOA-sivustolle tekstejä kirjoittaessani olen havainnut suomen kielen autosanastossa neljä ongelmaa.

1. Sanasto on puutteellista. Autojen ymmärtämisen kannalta pahinta on se, että sanastosta ei löydy työkaluja johdonmukaiseen auton toiminnan kuvaamiseen. Tärkeitä olisivat johdonmukaiset sanaryhmät. Esimerkiksi jos auton moottori ei ole bensamoottori, se voi olla muun muassa dieselmoottori tai sähkömoottori. Asia selvä: bensa-, diesel- ja sähkö-etuliite ovat siis tapa luokitella moottoreita.

Kun aikanaan tutustuin auton voimansiirtoon, törmäsin käsitteeseen jäykkä akseli. Sain tietää, että jäykän akselin pyörät kallistuvat aina samaan suuntaan ja että ne ovat yhteydessä toisiinsa varsin yhtenäisellä kotelolla. Kun sitten kyseessä ei olekaan ”jäykkä akseli”, kyseessä on ”erillisjousitetut pyörät”. Ööööh, alkoiko akselien luokitteleminen yhtäkkiä perustua pyörien rakenteeseen?

Toinen mainio esimerkki tulee nelivedon puolelta. Kärsin vieläkin pään räjäyttävästä sekamelskasta, jonka varsinkin idioottimainen jokapyöräveto-sana on saanut aikaan. Kun sitä sitten wiljellään yhdessä jos toisessakin wikissä ja huomautetaan kuitenkin AWD:stä ja 4WD:stä, ei autoilun maailmaan tutustuva nuorukainen enää pysy mukana.

Miksi alun perin ei voinut ihan vain lähteä siitä, että neliveto on vetotapa siinä, missä kaksiveto ja kuusitoistaveto ja että neliveto on perinteisesti kytkettävissä mutta nykyaikana siihen on tullut mukaan automatiikkaa? Niin, ja päälle vielä lisätä sen, että neliveto on saatavilla myös hitaasti välitettynä, jotta siitä saisi maastossa vieläkin enemmän irti? On siis olemassa valinnainen neliveto, automaattinen neliveto, hidas neliveto, nopea neliveto… Neliveto on perussana, joka saa vain tilanteen mukaisia määritteitä.

Osittain johdonmukaisuuden puutetta selittää se, että kaikilla auton rakenteilla ja osilla ei ole nimitystä tai että nimitys on huono. Onko esimerkiksi continuously variable -vaihteisto suomennettu jo? Entäs DSG? Sequential transmission? Onko jo päätetty, onko robottivaihteisto automaattivaihteisto vai automatisoitu manuaalivaihteisto? Miksi ylipäätään ei voisi olla vain manuaalivaihteistoja ja automaattivaihteistoja?

2. Osittain puutteellisuutta on sekin, että sanastomme ei ole osuvaa. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että autosanastossa on sekä perussanoja että yhdyssanoja. Perussana on tätä varten kehittelemäni termi. Joka tapauksessa perussanat ovat yksittäisiä sanoja ja ne toimivat yleensä mainiosti. Jokaisella on käsitys siitä, mikä on moottori, istuin ja ehkä korikin, ja sitä kautta heidän on helppo osoittaa autosta kyseiset osat ja kertoa niiden tarkoituksesta.

Pelkillä perussanoilla ei kuitenkaan päästä pitkälle, joten auton rakenteen kuvaamiseksi tarvitaan yhdyssanoja. Yhdyssanojen osiksi pitäisi kuitenkin valita hyviä sanoja. Johdonmukaisuuden ylläpitäminen on tosiaan yksi tavoite. Tällöin yhdyssanan yhtenä osana on paikallistava sana: moottoriöljy, bensamoottori, pyöränpultti, pyörännapa, paripyörä. Mielenkiintoiseksi jää kuitenkin se, milloin perussana on itsessään riittävän selkeä. Pitäisikö sanoa pyöränvanne, vai kuuluuko vanne täysin yleiskieliseen, siis varmasti suurimman osan tiedossa olevaan, sanastoon?

Sanat napa, kardaani, pyörästö ja pää eivät ehkä niinkään kuulu. Ja vaikka ne kuuluisivatkin, sellaisia sanoja kuin napalukko, jakopää ja kardaaniakseli vaivaa se ongelma, että sanat eivät ole paikannettavissa mihinkään autossa. Onko napalukko pyörien navassa? Puhutaanko minkä osan päässä tapahtuvasta jaosta? Onko kyse tasauspyörästön ja pyörien välissä olevasta akselista, jakolaatikon ja tasauspyörästön välisestä akselista vai vaihteiston ja tasauspyörästön välisestä akselista? Niissä kaikissa on kuitenkin kardaaneita, joten miksi yhtä niistä nimenomaan kutsutaan kardaaneja sisältäväksi akseliksi?

Yhdyssanojen osiksi pitäisi siis valita parempia perussanoja – tai sitten itse perussanoja pitäisi luoda. Enimmäkseen kyse olisi muista yhteyksistä tuttujen sanojen ottamisesta autojen maailmaan, mutta jossain määrin luovuuden voisi päästä kunnolla irti. Antakaas kun kokeilen. Jakolaatikkojakamo. Tasauspyörästö –  tasari. JakopääHihnasto tai ketjusto. Kardaaniakseli –  Sakseli. VetoakseliPakseli. No siis, tiedättehän, täysin taiteellisin vapauksin. Olkoon vaikka postmodernismia!

Uusia sanoja kannattaisi luoda myös sanaston tehostamiseksi. Joskus nimittäin yhdyssanoihin joudutaan ymppäämään mahdottomasti sanoja, jotta tietty merkitys saataisiin. Tuulilasinpyyhkijä on oiva esimerkki. Pyyhkijä on tietenkin osa, joka pyyhkii. Hyvä sana. Kun kuitenkin nimenomaan halutaan tarkoittaa tuulilasin pyyhkijää, joudutaan jo valmiiksi pitkään tuulilasi-sanaan liittämään melko pitkä pyyhkijä-sana. Miksi kyseinen osa ei voisi olla vaikkapa vipperi? Tai tyyhkijä? Joka tapauksessa hirvittävien sanamöhkäleiden kasaamisen sijaan voisi ehkä aloittaakin puhtaalta pöydältä.

Kunhan ei sorruta autonvalmistajien perisyntiin, kirjainlyhenteisiin. Ne mistään mitään kerro ilman googlettelua, ja sittenkin ne unohtuvat helposti. Minusta lyhenteet ovat tahallista laskelmoitua markkinointikikkailua, ja päällisin puolin joka tapauksessa samanlaisia järjestelmiä voi kutsua ymmärrettävällä suomenkielisellä nimellä. Itse esimerkiksi käytän liukasjärjestelmä-sanaa, oli sitten kyse ESP:stä, DSC:stä, VDIM:stä tai StabiliTrakista.

3. Välillä tosin sanat vääntävät turhankin paljon rautalangasta. Itse asiassa ne vääntävät rautalangasta ja menevät silti hieman metsään. Esimerkiksi vakionopeudensäädin sisältää kolme sanaa, eli se on mahottoman pitkä, mutta tarkalleen ottaen se ei edes ole osuva. Osa, jota vakionopeudensäätimeksi kutsumme, ei minusta niinkään ’säädä muuttumatonta nopeutta’. Ennemmin se pitää yllä kuljettajan valitsemaa nopeutta, eli sitä voisi kutsua vaikkapa nopeuslukitsimeksi.

Sen lisäksi sanoissa on täysin turhia liitteitä. Sellaisen sanan kuin moottorinohjausjärjestelmä popularisoija pitäisi tuomita informaatioähkyn edistämisestä. Jokaiselle on selvää, että kyse on järjestelmästä eikä esimerkiksi ihmisestä.

Pitkien sanojen ongelma on se, että ne eivät ole tehokkaita. Puhuinkin aiemmin sanaston tehostamisesta. Tehottomaan sanastoon on ehkä yhdistettävissä sellaisia äikänopetermejä kuin kapulakieli ja kielen tyhjäkäynti. Jep jep, autosanastoa sielläkin. Joka tapauksessa on ajan ja energian tuhlausta kertoa kaksi kertaa sama asia yhdessä sanassa. Puhuessammekin usein kuitenkin oiomme pitkiä sanoja. Ainakaan minä en jaksa sanoa ”vakionopeudensäädin”, vaan sanon ”vakkari”. Saatan kyllä kieltämättä myös sanoa sellaistakin kuin ”kannentiiviste”, koska kuka jaksaa olla virallinen?

4. Jotkin autosanastomme sanat eivät toimi alkuunkaan, koska niillä on useita merkityksiä. Ajatellaan vaikkapa, että Aki Autoilija pyytää autokorjaamoa vaihtamaan sellaisen asian kuin ”kannentiiviste”. Sitten hän ihmettelee laskun saatuaan, miksi korjaamo on kajonnut moottoriin eikä konepeltiin.

Okei, esimerkissä käytin puhekielistä nimitystä, ja ne vasta ovatkin asia erikseen. Puheessa ihmisillä ei välttämättä ole 100-prosenttisen tarkka käsitys, mitä käsitteet tarkoittavat. Joskus äärimmäisen tarkka määritelmä nimenomaan on oltava, mutta silti asioista puhutaan sinne päin, koska ei toisaalta kehdata myöntää, että ei tiedetä. Siis ei sillä, etteikö Aki Autoilija tietäisi.

Nyt kuitenkin tarkoitan autosanaston ei-puhekielisiä käsitteitä, olivat ne kirjoitetussa tai puhutussa muodossa. Niillä pitäisi olla täydellisen tarkat määritelmät. Lisäksi ja eritoten määritelmiä saisi olla tasan yksi per sana. Ta-san yk-si! Kun puhun kojetaulusta, tarkoitan nimenomaan mittarit sisältävää, muovisen levyn takana olevaa, kuljettajalle tietoa tarjoavaa taulua. En tarkoita sen yläpuolella olevaa aluetta, enkä liioin sen vierellä olevaa aluetta, jossa on ilmastoinnin ja radion säätimet ynnä muut.

Tosin minunhan tulisi käyttää mittaristo-sanaa, koska kohdat 1 ja 2.

Mitä sitten?

Mitä on tapahtunut Ford Ranger -miehelle? Jauhaa jostakin suomen kielestä, kun olis tärkeempääkin kerrottavaa tuolla autojen puolella.

Tähän voi hakea selitystä toki siitä, että olen ollut kiinnostunut kielistä. Kuitenkin aivan kuten alussa totesin, autosanasto on oleellinen asia ja meille autoista kiinnostuneille tärkeämpi työkalu kuin jakoavain tai torksiruuvari. Uskaltaisin jopa väittää, että tärkeämpi kuin neliveto.

Jos sanastossa ei ole johdonmukaisuutta, tiedon välittäminen hankaloituu tai vääristyy. Kokenut ja autojen rakenteen tunteva vastaanottaja pystyy asiayhteydestä usein päättelemään, mitä lähettäjä tarkoittaa, vaikka tämä ei käyttäisi sanoja johdonmukaisesti. Jos vastaanottaja kuitenkin nimenomaan ei tunne aihetta, menee hän helposti sekaisin.

Toisaalta joskus käsitteiden tarkasta merkityksestä on vääntämässä käsitteiden ammattilainen, tai jopa ammattilaisten armeija. Monessa oikeusistunnossa on nimenomaan kiistelty käsitteiden määritelmistä.

Jopa viranomaisten teksteissä on vaarallista johdonmukaisuuden puutetta. Ajoneuvolaissa määritellään ajoneuvojen luokkia ja käytetään käsitettä ”sylinteritilavuus” tarkoitettaessa moottorin kaikenkaikkista tilavuutta. Sen sijaan rekisteriotteen teknisessä osassa vastaavan ominaisuuden nimitys on ”iskutilavuus”. ”Sylinteritilavuus” ja ”iskutilavuus” on kuitenkin esimerkiksi autoalan kirjallisuudessa määritelty eri asioiksi.

Puhumattakaan siis niistä autonvalmistajien termeistä. Asiakas joutuu näkemään paljon vaivaa saadakseen selville, mitä hän tarkalleen ottaen egejä vastaan saa. Eikö olisi autoalalle itselleenkin helpompaa, kun lyhenteitä ei tarvitsisi olla joka paikassa selittelemässä?

Ja Aki Autoilijan todellakin kannattaa tietää, mitä hän korjaamosta pyytää, kun hän vaatii kannentiivisteen vaihdon.

Projekti: Ehompi autosanasto

Suomen kieli on todella taipuisa kieli, joten sanastoon liittyvien puutteiden korjaaminen ei pitäisi olla hankalaa. Olenkin jo luonut uusia käsitteitä, esimerkiksi liukasjärjestelmä, kannatteleva akselisto ja vapaa vetoakseli. Jos ei muuta, niin tämän blogin sisäinen johdonmukaisuus on kunnossa.

Minusta on kuitenkin jännittävää lähteä ehostamaan suomen kielen autosanastoa. Katsotaan sitten, miten pitkälle hanke etenee.

Yllä olevia ajatuksia mukaillen kerään alla olevaan listaan vanhoja sanoja ja ehdotan, miten niitä voisi ehostaa. Muokkailen listaa aika varmasti silloin tällöin, kun keksin parempia ehostuksia. Kenties ymppään sanaston jossain vaiheessa Pick-uppisanastoon. Ainakin alkanen ottaa uusia uljaita sanoja käyttöön tällä sivustolla.

Jos tähän sanastoon haluaa ottaa osaa, oli sitten kyse ehdotuksista, palautteesta tai korjauksista, minuun voi ottaa yhteyttä.

 

Nykyinen sana ja sen ongelma
Ehostus
kojetaulu
Sana ei ole nykyaikainen, ja sille on ytimekkäämpi vaihtoehto.
Korvataan sanalla mittaristo.
akseli
Pyöriä kannattavan kokonaisuuden, esim. etuakseli, nimityksenä ei enää tarkka, koska akseli tarkoittaa tankomaista kappaletta. Sekoittuu auton muihin akseleihin esim. kampiakseli, vetoakseli.
Korvataan sanalla akselisto.
n-akselinen auto
Johdonmukaisuuden ylläpitämiseksi sana on korvattava.
Korvataan sanalla n-akselistoinen auto.
avopakettiauto, maastopakettiauto
Pakettiauto-osa on perua lainsäädännöstä. Sanat eivät ole tarpeellisia ja ovat liian pitkiä.
Korvataan sanoilla lava-auto ja pick-up.
avolava
Sana ei ole looginen, koska sana viittaa pelkästään lavan rakenteeseen. Sana kuitenkin tarkoittaa koko ajoneuvoa, ja sitä paitsi lava voi olla umpinainenkin.
Korvataan sanoilla lava-auto ja pick-up.
ohjauspyörä
Pyörä-sana tarkoittaa tiehen kosketuksissa olevaa auton osaa. Sanalle on ytimekkäämpi vaihtoehto. Sana on vanhanaikainen.
Korvataan sanalla ratti.
ajonvakautusjärjestelmä
Sana ei ole ytimekäs ja siinä on turhaan järjestelmä-osa.
Korvataan sanalla ajonvakautin.
ESP + ABS + TC (ym. lyhenteet)
Kirjainlyhenteet eivät ole selkeitä.
Viitataan kokonaisuuteen sanalla liukasjärjestelmä.
luistonestojärjestelmä
Ei läheskään aina estä luistoa vaan pienentää sen määrää. Sana ei ole ytimekäs ja siinä on turhaan järjestelmä-osa.
Korvataan sanalla luistonrajoitin.
ajotietokone
Sana ei ole ytimekäs. Sillä tarkoitetaan paljolti kuljettajalle tietoa tarjoavaa näyttöä, kun taas esimerkiksi moottoria ohjaava tietokone käsitetään erikseen.
Korvataan sanalla infokeskus.
moottorinohjausjärjestelmä
Sana ei ole ytimekäs ja siinä on turhaan järjestelmä-osa.
Korvataan sanalla moottorinohjain.
tuulilasinpyyhin/-pyyhkijä
Sana ei ole ytimekäs. Tuulilasin pyyhkimiseksi tarkoitetusta laitteesta on tullut käsite, minkä vuoksi sanat kirjoitetaan yhteen.
Korvataan sanalla tyyhkijä.
Vaihtoehto: Käytetään sanaliittoa (l. tuulilasin pyyhkijä)
ajovalonpyyhkijä
Sana ei ole ytimekäs. Ajovalon pyyhkimiseksi tarkoitetusta laitteesta on tullut käsite, minkä vuoksi sanat kirjoitetaan yhteen.
Korvataan sanalla vyyhkijä.
Vaihtoehto: Käytetään sanaliittoa (l. ajovalon pyyhkijä)
vakionopeudensäädin
Sana ei ole ytimekäs. Se ei lisäksi ole tarkka, sillä kyseinen laite ei ’säädä vakiota nopeutta’.
Korvataan sanalla nopeuslukitsin.
ajonestolaite
Sana ei ole ytimekäs ja siinä on turhaan laite-osa.
Korvataan sanalla ajonestin.
alennusvaihteisto
Sana ei ole ytimekäs. Välitystä muuttava mekanismi ei itsessään ole vaihteisto vaan vaihteiston osa.
Korvataan sanalla alennin.
(sana puuttuu)
akselisto, jossa vaihteisto ja tas.pyör. muodostavat kokonaisuuden
Käytetään sanaa vaihdeakselisto.
(sana puuttuu)
akselisto, joka vain tukee pyöriä ja johon ei tule voimaa moottorista
Käytetään sanaa tukiakselisto.
(sana puuttuu)
akselisto, joka tukee pyöriä ja johon tulee voimaa moottorista
Käytetään sanaa vetoakselisto.

Yksi vastaus artikkeliin “Autosanasto on aika ehostaa”

  1. Pääasiassa on kahdenlaista nelivetoa henkilöautoissa. On NELIVETO ja on KITKAPERÄ. Tätä olen yrittänyt sanoa asiakkaille. ketä luulevat omistavansa NELIVEDON.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.