Kevyen liikenteen säännöt autoilijalle

Se, että kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle suojatiellä, on tuttu sääntö. Ketkä kuitenkin katsotaan jalankulkijoiksi – ovatko heitä myös vaikkapa rullaluistimin tai rollaattorin kanssa kulkevat? Ovatko polkupyöräilijät jalankulkijoita?

Mikä edes on suojatie, ja mikä on pyörätien jatke? Saako polkupyörällä edes ajaa suojatiellä – entä pyörätien jatkeella? Tämä kirjoitus vastaa näihin kysymyksiin ja käy lakia läpi moottoroidun ajoneuvon kuljettajan kannalta. Toisessa osassa on kevyen liikenteen näkökulma. Suosittelen molempiin kirjoituksiin tutustumista.

Jalankulkija ja polkupyöräilijä

Jalankulkijaksi laki määrittelee toki jalan liikkeellä olevan mutta yhtä lailla suksilla, rullasuksilla, luistimilla ja vastaavilla välineillä liikkuvan henkilön. Näiden lisäksi jalankulkijoita ovat potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen ja vastaavan laitteen käyttäjät(TLL 2 § 11).

Kevyisiin sähköajoneuvihin ja kävelyä avustaviin laitteisiin, kuten senioriskoottereihin ja tasapainotettuihin henkilökuljettimiin, sovelletaan jalankulkijan sääntöjä, mikäli ne kulkevat enintään 15 km/t. Enintään 25 km/t kulkevia kevyitä sähköajoneuvoja saa käyttää polkupyöräilijän liikennesäännöin.(Lvm:n tiedote)

Sekä polkupyörää että mopoa taluttava henkilökin on jalankulkija(TLL 2 § 11). Toisin sanoen jos polkupyöräilijä laskeutuu pyörän satulasta vaikkapa ylittämään suojatietä, tulee muiden tienkäyttäjien pitää häntä jalankulkijana.

Muulloin polkupyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja.(TLL 2 § 1, 8 § 1) Polkupyörä nimittäin on ajoneuvo.

Pidän tässä kirjoituksessa yllä mainitun lain määritelmän mukaista jalankulkijaa ja polkupyöräilijää kevyenä liikenteenä.

Suojatie

Suojatietä koskevien lakien täsmällisessä ymmärtämisessä tärkeää on tietää myös, mitä tarkoitetaan suojatiellä. Suojatie merkitään maalaamalla valkoiset yhdenmukaiset raidat tai käyttämällä määräysmerkkeihin kuuluvia Suojatie-liikennemerkkejä.(Th:n ohje s. 110)  Jos suojatietä ei merkitä maalaamalla, liikennemerkki osoittaa aina suojatien etureunan ajoneuvon lähestymissuunnassa.(Th:n ohje s. 110)

Suojatie on tarkoitettu jalankulkijan käytettäväksi.(TLL 2 § 5) Suojatietä pitkin jalankulkija voi ylittää ajoradan, pyörätien sekä raitiotien.(TLL 2 § 5) Polkupyöräilijöiden voi kuitenkin monesti nähdä kulkevan esimerkiksi ajoradan yli sellaisesta kohdasta, jossa on suojatien merkinnät. Tällöin kyse voi olla siitä, että polkupyöräilijä kulkee pyörätien jatkeella. Vaikka siis pyörätien jatke ei ole sama asia kuin suojatie, ovat suojatie ja pyörätien jatke samassa kohdassa. Polkupyöräilijä ei riko lakia kulkiessaan sellaisia merkintöjä pitkin.

Jotta pyörätien jatkekin voidaan osoittaa, tavanomaisten suojatien merkintöjen lisäksi käytetään itse asiassa kolmea muuta merkintää. Ne näkyvät alla olevassa kuvassa. Käsitteet yhdistetty ja rinnakkainen kevyen liikenteen väylä selitän pyöräilijän ja jalankulkijan säännöistä kertovassa kirjoituksessa.

Pyörätien jatke siis merkitään katkoviivalla. Jos suojatien ja pyörätien jatkeen yhdistelmä on rinnakkaisen kevyen liikenteen väylän jatke, suojatien merkinnät maalataan kävelytien levyisiksi ja pyörätien jatkeen merkinnät pyörätien levyisiksi. Mikäli kyse on pelkän pyörätien jatkeesta, maalataan vain valkoiset neliöt pyörätien jatkeen reunoihin.(Th:n ohje s. 111)

Kaikkia pyörätien jatkeita ei ole välttämättä merkitty yllä olevan kuvan mukaisesti. Ylitettävän ajoradan molemmin puolin olevien väylien merkinnöistä voi kuitenkin selvittää, saako suojatien ylittää polkupyörällä ajamalla.

Alla olevassa kuvassa on suojatie. Siinä ei ole samassa pyörätien jatketta, koska pyörätie ei jatku ajoradan toisella puolella.(LiikT:n artikkeli) Siellä on liikennemerkin perusteella pelkkä jalkakäytävä.

Alla olevassa kuvassakin on suojatie. Kuitenkin koska ajoradan toisella puolellakin on pyörätie, suojatien kanssa samassa kohdassa kulkee myös pyörätien jatke. Tätä suojatieltä näyttävää kohtaa pitkin saa siis ajaa polkupyörällä.(LiikT:n artikkeli) Vuoden 2017 lopun jälkeen ei tämä merkintä ole enää laillinen, koska silloin tällaista kuviota saa käyttää pelkän suojatien merkitsemiseen.(LiikT:n artikkeli)

Alla olevassa kuvassa on sekä suojatie että pyörätien jatke, koska merkinnän molemmin puolin on yhdistetty kevyen liikenteen väylä. Tosin jo maalauksethan kertovat sen, että merkinnöissä on kyse sekä suojatiestä että pyörätien jatkeesta. Pyöräilijä saa ajaa tätä merkintää pitkin. Kutsun suojatien ja pyörätien jatkeen merkintöjen yhdistelmää suojatie-jatkeeksi.

Nyt olemme siis selvittäneet, mikä on suojatie ja mikä pyörätien jatke. Pyörätien jatkeella saa ajaa polkupyörällä, mutta joissain tapauksissa myös suojatiellä. Mutta milloin ajoneuvon, esimerkiksi auton, kuljettajan on väistettävä polkupyöräilijää?

Kuka väistää suojatie-jatkeella?

Ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Kuljettajan ei ole kuitenkaan pakko pysähtyä.(TLL 32 § 1) Jos suojatien kanssa samassa kohdassa on pyörätien jatke, saa polkupyöräilijä ylittää tien samasta kohdasta ajamalla. Polkupyöräilijän on kuitenkin väistettävä ajoradalle tullessaan muuta liikennettä.(TLL 14 § 4)

Alla olevassa kuvassa ajoradan ylittää kohtisuoraan suojatie, jonka molemmin puolin on kevyen liikenteen väylä. Kuten maalaukset ja liikennemerkit ajoradan molemmin puolin osoittavat, samassa kohdassa on myös pyörätien jatke. Polkupyöräilijä saa ajaa tästä yli, mutta hänen on väistettävä ajoradalla kulkevia ajoneuvoja.

Myös seuraavassa kuvassa on esimerkki tilanteesta, jossa polkupyöräilijän on tulossaan ajoradalle väistettävä muuta liikennettä.

Kolmio ja STOP velvoittavat väistämään

Monesti ajoradan kohtisuoraan ylittävä suojatie ja pyörätien jatke sijaitsevat risteyksessä. Suojatie-jatke kulkee ajoradan poikki aivan risteävän tien vieressä. Risteyksessä on kärkikolmio tai STOP-merkki, ja se on sijoitettu ennen suojatie-jatketta. Molemmat merkit eivät velvoita väistämään vain risteävän tien liikennettä, vaan lisäksi suojatie-jatketta pitkin kulkevia polkupyöräilijöitä.(LiikT:n opas s. 5)

Mikäli kärkikolmiota tai STOP-merkkiä ei ole, on kyseessä tasa-arvoinen risteys. Silloin on väistettävä oikealta tulevaa liikennettä – myös polkupyöräilijöitä.(TLL 14 § 1)

Alapuolisessa kuvassa olevassa risteyksessä STOP-merkki velvoittaa väistämään päätien oikelta ja vasemmalta tulevaa liikennettä. Lisäksi suojatiellä olevalle tai sille astumassa olevalle jalankulkijalle on annettava esteetön kulku. STOP-merkki kuitenkin myös velvoittaa väistämään oikealta ja vasemmalta tulevia polkupyöräilijöitä.

Kärkikolmio tai STOP-merkki voivat olla ennen suojatie-jatketta tai pelkkää pyörätien jatketta muuallakin kuin risteysalueella. Esimerkki tästä on alla. Kuvan risteyksessä ajoradalla kulkevan ajoneuvon kuljettajan on väistettävä pyörätien jatketta pitkin kulkevaa polkupyöräilijää.(LiikT:n opas s. 5)

Kärkikolmio ja STOP-merkki ovat yhtä velvoittavia taajaman ulkopuolellakin, eikä suojatien tai pyörätien jatkeen merkintöjä ole pakko olla. Kun kuljettaja vaikkapa siirtyy yhden maantien vastakkaiselta puolelta toiselle puolelle ja hän tulee kolmion tai STOP-merkin takaa, on hänen väistettävä tien reunassa kulkevaa jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

Tullessaan niin sanotulta vähäiseltä tieltä tai alueelta ajoneuvon kuljettajan on väistettävä pyöräilijää, vaikka kärkikolmiota tai STOP-merkkiä ei olisikaan. Tällaisia teitä ja alueita ovat pihakatu, kävelykatu, piha, pysäköintipaikka, huoltoasema ja muut vastaavat alueet sekä polku, tilustie ja moottorikelkkailureitti.(TLL 14 § 3) Pihakatu ja kävelykatu merkitään liikennemerkein.(LiikT:n opas s. 3)

Kääntyvä väistää

Suojatie ei ole ainoa paikka, jossa ajoneuvon kuljettajan on väistettävä jalankulkijaa. Samoin ei ainoastaan kolmion tai STOP-merkin takaa tullessaan pidä kuljettajan väistää polkupyöräilijää. Hänen on kääntyessäänkin väistettävä jalankulkijoita sekä myös polkupyöräilijöitä ja mopoilijoita.(TLL 14 § 2) Alla olevan kuvan tilanteessa kameran suunnasta ajavan ajoneuvon kuljettajan olisi väistettävä polkupyöräilijää tämän ylittäessä ajorataa.

Velvollisuus ei päde ainoastaan taajamissa ja niissä tilanteissa, joissa polkupyöräilijä, mopoilija ja jalankulkija on suojatiellä tai pyörätien jatkeella. Kun kääntyy vaikkapa maantieltä toiselle, on tien reunassa kulkevaa kevyttä liikennettä väistettävä.

Vaikka ajoneuvon kuljettaja kääntyy risteävälle tielle vihreä liikennevalon sallimana, on hänen edelleen väistettävä kevyttä liikennettä.(TLa 22 § 3) Toisaalta jos kyseessä on nuolivalo, ei samaan aikaan risteävän tien liikenteelle saa näyttää vihreää valoa.(TLa 22 § 3) Näin nuolivalon palaessa ei väistettävää liikennettä tulisi risteävällä tiellä olla.

Pysähtyneen viereen pysähdyttävä

Jos suojatien eteen on pysähtynyt ajoneuvo tai raitiovaunu tai jompikumpi peittää näkyvyyden suojatielle, ajoneuvoa tai raitiovaunua ei osaa ohittaa pysähtymättä.(TLL 32 § 2) Kyse on siis samaan suuntaan kulkevasta ajoneuvosta tai raitiovaunusta.

Suojatien eteen pysähtyneen tai näkyvyyden peittävän ajoneuvon tai raitiovaunun ohittamiseen on muitakin poikkeuksia. Alla esitetyssä tilanteessa sinisen auton ei ole pakko pysähtyä, koska punaisen auton ja sinisen auton välissä on keskisaareke.(TLL 32 § 2) Samaan suuntaan kulkevien kaistojen välissä on keskisaareke esimerkiksi risteyksissä, joissa on niin sanottu vapaa oikea.

suojatie-stop-ksaareke-valissa

Tässäkään sinisen auton ei ole pakko pysähtyä, koska punaisen auton ja sinisen auton välissä on vapaa kaista:(TLL 32 § 2)

suojatie-stop-kaista-valissa

13 vastausta artikkeliin “Kevyen liikenteen säännöt autoilijalle”

  1. Erittäin hyvä kirjoitus! Jutussa on kuitenkin pari pientä asiavirhettä.

    Ensinnäkin kuten edellinen kommentoija jo mainitsi: eli suojatie on aina pyörätien jatke, jos polkupyörällä pääsee laillisesti ajamaan suojatielle.

    Lisäksi tuo kuva pyörätien jatkeen maalausmerkinnöistä on hieman väärässä: kuvassa mainitut vanhat merkintätavat eivät käsittääkseni ole vanhoja merkintätapoja vaan se miten pyörätien jatke maalataan riippuu siitä onko jatkeen yhteydessä suojatie ja onko siinä yhdistetty vai rinnakkainen pyörätie. Eli kaikki vanhat merkintätavat ovat oikeasti käytössä nyt ja tulevaisuudessakin, näistä lisää Polkupyöräwikin liikennesäännöt sivulla: http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennes%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t#Ajoradan_ylitys_ja_suojatiell.C3.A4_ajaminen

    1. Kiitos palautteesta ja korjauksista!

      Korostan suojatie– ja pyörätien jatke -käsitteiden eri merkitystä kirjoittamalla, että suojatiellä ei saa ajaa polkupyörällä. Pyörätien jatke voi sisältyä suojatien merkintöihin, mutta se ei silti ole yhtä kuin suojatie. Polkupyörällä saa ajaa tietyissä tilanteissa suojatien merkintöjen kohdalta, koska pyöreätien jatke on ”piilotettuna” suojatiehen. Jään miettimään, voinko kirjoittaa asian jotenkin toisin.

      Kuva merkinnöistä on tosiaan aika varmasti virheellinen, joten korjasin sen.

  2. Mikko. Nyt on siirtymäjakso suojatiemerkinnöissä ja asia muuttuu siten että v2017 jälkeen vanha perinteinen suojatiemerkintä ei enää sisällä pyörätien jatketta, vaan on sen jälkeen pelkkä suojatie jalankulkijoille, jolla ei saa pyöräillä. Pyörätien jatkeet merkitään siirtymäkauden jälkeen selvästi siten että ne erottuvat tavallisesta seepraraitaisesta suojatiemerkinnästä. http://goo.gl/gf6te8 kuvan ensimmäinen esimerkki on sen jälkeen siis pelkkä suojatie ilman pyörätien jatketta.

    Tieliikkenneasetuksesta voi lukea seuraavaa:

    ”23.6.2010/625:

    Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.”

    Suojatie ei ole koskaan pyörätien jatke. Pyörätien jatke ja suojatie ovat täysin kaksi eri asiaa mutta voivat sijaita ihan samassa kohtaa. Muutos tiemerkintöihin selventää tätä asiaa. Lähitulevaisuudessa asia siis muuttuu ja jo nyt käytetään uutta merkintätapaa kiitettävästi.

  3. Tuo että vanhan merkintätavan ollessa käytössä, on pyöreätien jatke ”piilotettuna” suojatiehen, oli hyvin sanottu.

  4. Mitäs me näistä n.s. suojateistä. kun täällä IKAALISISSA ei suojateitä olekkaan. vaadittu on monen monta kertaa,,,,, elykeskus vastaa ei tarvetta. Mitenkä voi opettaa pienelle alakoululaiselle kunnioittamaan suojateitä ja käyttämään niitä…… kun Ikaalisten tekninen toimisto on sitä mieltä, ettei nuo toistakymmentä pikkuista tarvitse turvaavaa suojatietä lähtiessään koulutielle. KOULUMATKA ALKAA VILKKAAN VanhaTampereentien ja Kallinlahdenkadun ylityksellä ILMAN SUOJATIETÄ . NÄKÖESTE on sekä talvella lumikinoksilla. että kesällä hirmuisilla kasvustoilla. Helpotusta ei myöskään tuo koko Vanhantampereentien isoin kaarrenäköeste keskustan suuntaan.

  5. Suojateiden lähettyvillä saa aina olla erityisen varovainen, erityisesti vielä näin talvella. Tänään oli jälleen yksi näistä tilanteista taajamassa. Nuoripari seisoskeli ensi alkuun normaalin oloisesti bussipysäkin ja suojatien alun välimaastossa. Meitä ajoi pitkä letka autoja n. 30-40km/h nopeutta, eikä ollut ensi alkuun mitään viitettä että kukaan olisi tulossa ylittämään tietä. Kunnes sitten olikin.

    Nuori mies nosti yhtäkkiä kädet ilmaan, heilutteli niitä vihaisen näköisesti ja hyppäsi suoraan suojatielle oman autoni eteen. Sitten vielä vihaisesti huitoi sormellaan suojatien merkkiä päin, tyttökaverin jäädessä nolon näköisenä odottamaan kiltisti omaa vuoroaan. Oli onnea matkassa että juuri tuossa kohdassa oli sen verran sulaa asfalttia, että sain auton pysähtymään lähes välittömästi, muuten olisi kyllä käynyt surullisesti.

    Tarinan opetus on siinä, että vaikka jalankulkijalla onkin suojatiellä oikeus ylittää tie, ei se tarkoita sitä, että suojatielle voi hypätä hetken mielijohteesta keskelle autoletkaa, ihan vaan ”koska minulla on oikeus”. Talvikelillä tuo oikeuden tavoittelu voi jäädä viimeiseksi teoksi jos oikein huonosti käy.

  6. Mielestäni suurin ongelma tässä on se että jalankulkijalta ja pyöräilijältä ei suomessa vaadita minkäänlaista liikennekasvatusta. Toisin sanoen, Autoilijat, Moottoripyöräilijät, Mopoilijat ja Mopoautoilijat ovat kaikki käyneet mittavan liikennekasvatus koulutuksen ja varmasti ovat kohtalaisen hyvin perillä velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan.

    Nyt sitten osa kävelijöistä ja pyöräilijöistä eivät omaa mitään ylläolevista ”tutkinnoista” ja näinollen ovat ns. itse keksineet ja oppineet omat liikennesäännöt. Osa toki hyvin kuuliaisia mutta prosentuaalisesti aika iso ns. pakanoita.

    Tästä ryhmästä syntyy se ongelma. Vielä kun pieni osa näistä ei ymmärrä että +1000kg auto ja 100kg painava polkupyörä kun kohtaavat risteyksessä, niin lopputulos on vain se että autoilijaa jää harmittamaan asia lopuksi ikäänsä.

    Kyllä tähän maahan on säädöksiä ja tutkintoja ja maksuja jo lisätty niin paljon että pakollinen 10h liikennekasvatus ja 120e tutkintomaksu polkupyöräilijöille voisi olla hyvinkin asian korjaava tekijä. Saataisiin seuraavan 50 vuoden aikana pelastettua monta henkeä.

  7. tulin vain lukeen tän jotta osaan kertoo napakasti kenen vika se on kun spandexeissaan 50km/h ajava pyöräilijä ajaa kylkeen.

  8. Mainitsemasi:

    ”Toisaalta jos kyseessä on nuolivalo, ei samaan aikaan risteävän tien liikenteelle saa näyttää vihreää valoa.(TLa 22 § 3) Näin nuolivalon palaessa ei väistettävää liikennettä tulisi risteävällä tiellä olla.” Tämä ei pidä sikäli paikkaansa, että kyseinen lainkohta ei estä näyttämästä risteävää tietä ylittäville jalankulkijoille, polkupyöräilijöille ja mopoilijoille vihreää valoa samaan aikaan kun risteävälle tielle kääntyvälle näytetään vihreää nuolivaloa risteävälle tielle kääntymiseksi. TLA 22 §:ssä ei ole lainkaan säännöksiä siitä, milloin vihreää valoa saa näyttää kellekin, vaan lainkohdassa ainoastaan säädetään väistövelvollisuudesta ja oikeusesta sivuuttaa pääopastin ja pysäytysviiva.

    Asianomaiset säännökset voidaan tietysti katsoa sitovan liikennevaloja ohjelmoivaa viranomaista sillä tavoin ettei sellaista tilannetta saa luoda että opastimien mukaan kahdella keskenään risteävällä tienkäyttäjällä olisi molemmilla samanaikainen väistövelvollisuus. Vastakkaiset väistövelvollisuudethan olisivat keskenään ristiriitaisia. Kuitenkaan tällaista tilannetta ei em. risteävää tietä ylittävän liikenteen suhteen ole, sillä vaikka molemmille näytettäisiin vihreää valoa, ei synny tilannetta, jossa molemmilla osapuolilla olisi toisiaan kohtaan vastakkaiset väistövelvollisuudet, vaan väistövelvollisuus on säädetty em tilanteessa vain kääntyvälle autoilijalle.

    Viittaamasi TLA 22 § 3 mom kuluu näin: ”Pääopastin on ennen risteystä ensimmäinen opastin oikealla puolella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella. Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tämän tulosuunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, tämän liikenteen pääopastin on kuitenkin asianomaisen ajoradan osan vasemmalla puolella tai kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeella taikka asianomaisen ajoradan osan yläpuolella.”

    Kääntyvän ajoneuvon kuljettajan velvollisuus väistää risteävää tietä ylittäviä jalankulkijoita, polkupyöräilijöitä ja mopoilijoita on TLL 14 §:ssä ja TLA 22 §:ssä ehdoton. Väistövelvollisuus koskien vastaantulevaa liikennettä, sekä velvollisuus antaa esteetön kulku asianmukaisessa järjestyksessä suojatielle astuvalle jalankulkijalle sekä velvollisuusväistää risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pyöräilijää ja mopoilijaa, ovat samat oli kyseessä sitten pyöreä liikennevalo tai nuolivalo. Tämä lukee tieliikenneasetuksen 22 §:n 2 mom näin: ”Jos vihreä valo on nuolenmuotoinen tai punaisessa tahi keltaisessa valossa on nuoli mustin ääriviivoin, on valoa noudatettava siten kuin 1 momentissa on säädetty ajettaessa nuolen osoittamaan suuntaan.” Jolloin ainoa eri pyöreään liikennevaloon on se, että sitä noudatetaan ainoastaan nuolen osoittamaan suuntaan kääntyessä.

  9. Siitä miten valot tulee asentaa ohjaamaan liikennettä säädetään tieliikenneasetuksen (TLA) 55 § (29.4.1994/328) valtuutuksen nojalla liikenneministeriön asetuksella.

    Liikenneministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäväksi muunkinlaisia liikenteen ohjauslaitteita ja antaa tämän asetuksen säännöksiä täydentäviä määräyksiä (TLA 55§ 1 mom).

    Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista 15.11.2001/1012 (LVALV)

    LVALV 39 §

    Jos vihreän nuolen muotoisella opasteella ohjataan kääntyvää liikennettä, ei tätä suuntaa risteävälle ajoneuvo-, jalankulku- tai raitiovaunuliikenteelle saa samanaikaisesti näyttää vihreää valoa eikä raitiovaunuliikenteelle muuta ajon sallivaa opastetta. Oikealle kääntyvää liikennettä voidaan kuitenkin ohjata nuoliopastimella samanaikaisesti vastakkaisesta suunnasta vasemmalle kääntyvän risteävän liikenteen kanssa, jos kyseistä vasemmalle kääntyvää liikennettä ohjataan pyöreällä valo-opasteella.

    LVALV 40 §

    Jalankulkijoille tarkoitettu vihreä valo-opaste ei saa syttyä sen jälkeen kun autoliikenteelle on syttynyt vihreä pyöreä valo-opaste sellaiselle tulosuunnalle, jolta voi kääntyä edellä tarkoitetun suojatien yli. Jos vasemmalle kääntyminen on ohjattu pyöreällä valo-opasteella, ei vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitettu vihreä valo-opaste saa syttyä ensin mainitun vihreän syttymisen jälkeen. Liikennetilanteen mukaan toimivassa valo-ohjauksessa voidaan edellä mainituissa tapauksissa menetellä toisin, jos kääntyvää autoliikennettä ei kyseisellä hetkellä ole.

    Nämä säännökset eivät kuitenkaan vaikuta väistämisvelvollisuuteen, vaan ainoastaan siihen miten valot tulisi asettaa toimimaan. Mikäli valot syystä tai toisesta toimivat liikenneministeriön asetuksen vastaisesti vastuu on joka tapauksessa tieliikennelain ja tieliikenneasetuksen nojalla väistövelvollisella nuolivalon mukaisesti kääntyvällä ajoneuvon kuljettajalla.

    1. Lyhyesti ilmaistuna siis: siitä huolimatta, että nuolivalon palaessa ei risteävälle tielle saa näyttää samanaikaisesti vihreää, pitää kääntyvän ajoneuvon kuljettajan väistää risteävää tietä ylittäviä jalankulkijoita, polkupyöräilijöitä ja mopoilijoita.

  10. Juurikin näin.
    Käytännössä joissakin risteyksissä valot ovat järjestetty niin, että ne liikenneministeriön asetuksesta poiketen näyttävät vihreää molemmille em. tahoille. Toinen mahdollisuus on että risteävän tien yli esim. pyöräilijä kulkee sinänsä ministeriön asetuksen mukaisesti toimivia valoja päin ”punaisia päin”, jolloin autoilijan väistämiselvollisuus kuitenkin säilyy. Jos tässä autoilija ei väistä, koska itsellä oli vihreä tai koska pyöräilijä meni punaisia päin, niin molemmat osapuolet ovat mahdollisesta törmäyksestä vastuussa, koska molemmat ovat toimineet sääntöjen vastaisesti. Jostain syystä kun kääntyjän velvollisuudelle väistää risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, jalankulkijaa ja mopoilijaa, ei ole säädetty ehdoksi sitä, että he olisivat ylittämässä risteävää tietä ”asianmukaisessa järjestyksessä” (kuten muussa tapauksessa edellytetään, jotta velvollisuus antaa esteetön kulku, suojatielle astuneelle tai astumassa olevalle jalankulkijalle, syntyy).

  11. Onko kuvan 9 (Kolmio ja STOP velvoittavat väistämään) selittävän tekstin toisessa kappaleessa ajatusvirhe tulkinnassa TLL:n 14 § 1:sta, kun kerrotaan, että tasa-arvoisessa risteyksessä väistetään (aina) oikealta tulevaa polkupyöräilijää? Eikö polkupyöräilijän säännöt määrääkään polkupyörää väistämään ajaessaan pyörätien jatketta ajoradan yli? Asia on selvä, jos polkupyöräilijä ajaa ajoradalla – silloin noudatettaneen normaaleja ajoneuvosääntöjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.