Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat ja massat

ARTIKKELIN PÄIVITYKSETOlen päivittänyt 28. huhtikuuta 2017 auton ja yhdistelmän massan sekä päämittojen muutokset, jotka tammikuussa 2017 tulivat voimaan.

Hyppää suoraan asiaan

Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat
Perävaunujen suurimmat sallitut mitat
Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat
Siltasääntö
Vaatimus vähimmäistehosta
Autojen suurimmat sallitut massat
Perävaunujen suurimmat sallitut massat
Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut massat

Ovatko määräykset suurimmista sallituista mitoista ja massoista painajaismainen, hämyinen kuva lukemattomista erilaisista kilo- ja tonnimääristä sekä yhä vain uudesta poikkeuksesta poikkeukseen? No, sitä ne määräykset itse asiassa todellisuudessa ovat. Sen vuoksi 4WETOA-saitilla on kunnia tarjota tieto enimmäismitoista ja -massoista selkeästi yhdellä sivulla. Onhan kyse tavaran kuljettamista käsittelevästä blogista.

Parhaina päivinä satakunta kävijää vetävä artikkeli on nyt huippukunnossa: Tieto on selkeästi jäsenneltynä ja lähteet on asiallisesti merkitty. Kieli on selkeää ja sääntöjen mukaista.

Eiköhän sitten mennä itse asiaan.

Omamassa ja kokonaismassa

Omamassa tarkoittaa ajoneuvon massaa silloin, kun ajoneuvo on ajokuntoinen. Omamassaan luetaan kuljettaja, kaikki tavanomaiset varusteet, vararengas, työkalut, voiteluaineet, jäähdytysneste ja 90 prosenttia polttoaineesta. Matkailuauton omamassaan luetaan lisäksi 90 prosenttia juomavesi- ja kaasusäiliöiden sisällöstä. Kuljettajan massaksi on laskettava 75 kiloa.(Katsastajan käsikirja s. 15)

Kokonaismassa tarkoittaa suurinta sallittua massaa, joka ajoneuvolla saa olla kuormattuna(Katsastajan käsikirja s. 15). Kokonaismassa ei siis tarkoita ajoneuvon todellista massaa, vaan kyseessä on täysin ennalta määrätty raja-arvo. Kokonaismassa merkitään rekisteriotteen tekniseen osaan eli I-osaan kohtaan Tieliikenteessä sallittu suurin kok.massa.(Turun Sanomat 18.5.2015) Kokonaismassan on yleensä määrittänyt ajoneuvon tai alustan valmistaja, ja arvo perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn(Katsastajan käsikirja s. 15).

Hinattava ajoneuvo ja laite sekä perävaunu

Hinattava ajoneuvo on ajoneuvo, joka kytketään eikä se kulje omalla käyttövoimalla. Hinattavia ajoneuvoja ovat perävaunut sekä hinattavat laitteet.(3 § 3) Hinattavia laitteita ovat esimerkiksi ajoneuvolla vedettävät aggregaatit sekä työmaakopit. Lue perusteellisemmin hinattavista ajoneuvoista ja perävaunuista tästä artikkelista.

Rekisteriotteen arvot

Lastatessaan ajoneuvoa kuljettajan tulee selvittää, kuinka paljon tavaraa hän voi lastata. Tällöin hänen on ensisijaisesti tutustuttava ajoneuvon – ja perävaunua käyttäessään myös perävaunun – rekisteriotteeseen, johon on merkitty ajoneuvon suurimmat sallitut massat. Niitä on noudatettava ensisijaisesti.(19 a § 1)

Niin sanotun ajoneuvon kantavuuden, eli suurimman sallitun kuorman massan, saa selville vähentämällä kokonaismassasta omamassan. Rekisteriotteessa kokonaismassa on kentässä Tieliikenteessä suurin sallittu kokonaismassa ja omamassa kentässä Ajoneuvon omamassa. Tämä pätee niin vetoautoihin kuin perävaunuihin.(Turun Sanomat 18.5.2015)

Perävaunua kytkettäessä on huomioitava vetoauton rekisteriotteeseen mahdollisesti merkitty perävaunumassa. Rekisteriotteessa perävaunumassasta on kaksi arvoa, joista toinen koskee jarrullista ja toinen jarrutonta perävaunua. Jos perävaunussa ei ole jarruja, ei sen massa saa ylittää [Perävaunumassa] jarruitta -kenttään merkittyä arvoa. Jos perävaunussa on jarrut, noudatetaan tietysti Perävaunumassa jarruin -kenttää.(Turun Sanomat 18.5.2015) Yleensä näissä kentissä on arvo vain henkilö- ja pakettiautojen rekisteriotteissa.

Jos rekisteriotteessa ei ole ilmoitettu perävaunun suurinta sallittua massaa, on huomioitava seuraavat määräykset. Ne eivät koske kuitenkaan polkupyörään, mopoon, moottoripyörään eikä kolmi- ja nelipyörään kytkettävää hinattavaa ajoneuvoa.(32 § 1)

  • Vetoauton suorituskyvyn ja rakenteen sekä kytkentälaitteen lujuuden on sovittava hinattavan ajoneuvon vetämiseen.(32 § 1 a)
  • Jarruttoman perävaunun massa saa olla enintään puolet vetoauton omamassasta ja kuitenkin enintään 0,75 tonnia(32 § 1 b)
  • Jarruttoman hinattavan laitteen massa saa olla enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta massasta.(32 § 1 b)
  • Jos hinattavassa ajoneuvossa on työntöjarrut ja se kytketään henkilö- tai pakettiautoon, saa hinattavan ajoneuvon massa olla enintään vetoauton kokonaismassan suuruinen. Jos vetoauto on maastoauto tai maastopakettiauto, saa hinattavan ajoneuvon massa olla enintään 1,5 kertaa vetoauton kokonaismassan suuruinen. Missään tapauksessa hinattavan ajoneuvon massa ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 3,5 tonnia.(32 § 1 c)
  • Jos perävaunussa on työntöjarrut ja se kytketään kuorma- tai linja-autoon, saa perävaunun massa olla korkeintaan 3,5 tonnia.(32 § 1 d)
  • Jos hinattava ajoneuvo ei ole puoliperävaunu ja siinä on vetoauton jarrujen yhteydessä toimivat jarrut, saa sen massa olla korkeintaan 1,7 kertaa vetoauton kokonaismassa.(32 § 1 e)
  • Jos kuorma-autoon liitetään perävaunu tai perävaunuja niin, että yhdistelmän pituus on suurempi kuin 22,00 metriä, saa perävaunun tai perävaunujen massa olla korkeintaan 2,5 kertaa vetoauton kokonaismassa.(32 § 1 e)

Yhdistelmän kokonaismassa ei saa olla suurempi kuin ajoneuvojen rekisteriotteeseen merkittyjen suurimpien sallittujen massojen summa.(19 a § 1) Tosin kokonaismassa ei myöskään saa ylittää alla olevissa taulukoissa olevia enimmäismassoja eikä siltasäännöstä mahdollisesti määräytyviä enimmäismassoja.

Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä

Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmässä kuormasta kohdistuu massaa sekä vetoautoon että perävaunuun. Kuormasta vetoautoon saa kohdistua massaa enintään sen verran, kuin mitä saa vähentämällä vetoauton kokonaismassasta omamassan. Perävaunun akseleihin taas saa kohdistua sen verran, kuin mitä saa vähentämällä perävaunun kokonaismassasta omamassan. Yhdistelmän eri osiin kohdistuvan massan suuruus ei kuitenkaan saa ylittää suurinta sallittua yhdistelmän massaa eikä mahdollisesti siltasäännöstä määräytyvää enimmäismassaa.

Henkilöauton kattokuorma

Henkilöauton katolla kuljetettavan tavaran massa saa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta.(45 § 3) Kattokuorman suurimman sallitun massan saa siis selville kertomalla henkilöauton omamassan 0,1:llä. Henkilöauton suurinta sallittua kokonaismassaa ei saa kuitenkaan katollekaan kuormattaessa ylittää.(45 § 3)

Alla olevassa videossa kerron raskaiden ajoneuvojen enimmäismassoista.

Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa
Henkilöauto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
M1
4,40 m 2,55 m 12,00 m    
Pakettiauto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
N1
4,40 m 2,60 m 12,00 m    
Kuorma-auto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
N2, N3
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
12,00 m Leveys 1) koskee kuorma-autoa, jota käytetään yli 22,00 metrin mittaisessa yhdistelmässä ja joka ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee muita kuorma-autoja.(25 § 2)
Linja-auto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1) (*
M2, M3
jossa on kaksi akselia
4,40 m 2,55 m 13,50 m
jossa on akseleita kolme tai enemmän
4,40 m 2,55 m 15,00 m    
jossa on nivel
4,40 m 2,55 m 18,75 m    
jossa on enemmän kuin yksi nivel
4,40 m 2,55 m 25,25 m    
Traktori ja moottorityökone(29 § 1) T
2,60 m Traktorin pituutta ja korkeutta ei asetuksessa erikseen säädetä. On kuitenkin syytä huomioida, että auton suurin sallittu korkeus on 4,40 m.

Traktorin ja moottorityökoneen leveys saa olla alle tai tasan 3,00 metriä, jos niitä siirretään työmaalta toiselle tai huoltoon.(29 § 1)

Traktorin leveyteen ei lasketa traktoriin liitettyä työvälinettä eikä levikepyöriä. Kuitenkin jos levikepyörien kanssa leveys on yli 2,60 m, on traktorissa oltava heijastimet. Pimeällä ajettaessa on oltava myös valot.(29 § 2)

Tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta mittoja koskevia säädöksiä. Niiden leveys tiellä ajettaessa saa olla yli 4,00 metriä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. Työkone tai laite ei myöskään saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava.(30 § 1)

 
*) Jos linja-auto on rekisteröity museoajoneuvoksi, sen suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Tällöin linja-auto kuitenkin saa olla liikennekäytössä enintään 50 päivää ajalla 1.1.–31.12.(25 § 2)

Muuta huomioitavaa
Ajoneuvon suurin sallittu korkeus ei saa ylittyä silloinkaan, kun ajoneuvo on kuormaamaton tai siinä olevan telin nostoakseli on yläasennossa.(25 § 1)

Kuljetusyrityksen tai muun kuljetuksen suorittajan sekä ajoneuvon kuljettajan on varmistuttava siitä, että ajoneuvo ei valitulla reitillä osu tien yläpuolella oleviin rakenteisiin. Tämä vaatimus koskee vain yli 4,20 metriä korkeita ajoneuvoja sekä sitä reittiä, jota pitkin ajoneuvo kulkee.(25 § 1)

Perävaunujen suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa  
Keskiakseliperävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
4,40 m 2,60 m 12,50 m Perävaunun pituus mitataan etureunasta takareunaan, eli vetoaisaa ei lasketa pituuteen mukaan(24 § 2b).Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)
Puoliperävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
4,40 m 2,60 m 1) 12,00 m
2) 2,04 m
Etäisyys 1) mitataan vetotapin keskikohdasta perävaunun takareunaan. Etäisyys 2) mitataan vetotapin keskikohdasta vaakatasossa perävaunun etupuolelle uloimpaan kohtaan, joka on todennäköisesti etukulma.(24 § 2a)Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)  
Varsinainen perävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
joka vetoauton kanssa muodostaa yli 22,00 metrin mittaisen yhdistelmän
4,40 m 2,55 m 1) 12,00 m
2) 2,04
Etäisyys 1) mitataan etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun takareunaan.(24 § 2a) Etuakseliston kääntöpiste on se kohta, jossa esimerkiksi laakeroinnin avulla perävaunu pyörii etuakselistojen keskiakselin ympäri.Etäisyys 2) mitataan kääntöpisteestä vaakatasossa perävaunun etupuolelle uloimpaan kohtaan, joka on todennäköisesti etukulma.(24 § 2a)Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)  
Muu varsinainen perävaunu
4,40 m 2,60 m 12,50 m Perävaunun pituus mitataan etureunasta takareunaan, eli vetoaisaa ei lasketa pituuteen mukaan(24 § 2b).Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)  

Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa  
Henkilöauto(24 § 3a, 24 § 3b, 25 § 1, 25 § 2)
M1
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
18,75 m Leveys 1) koskee henkilöautoa.(25 § 2) Leveys 2) koskee perävaunua.(25 § 2)  
johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
16,50 m Leveys 1) koskee henkilöautoa.(25 § 2) Leveys 2) koskee perävaunua.(25 § 2) Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)
 
Pakettiauto(24 § 3a, 24 § 3b, 25 § 1, 25 § 2) N1
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu(24 § 3a)
4,40 m 2,60 m 18,75 m    
johon on kytketty puoliperävaunu(24 § 3b)
4,40 m 2,60 m 16,50 m Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)  
Kuorma-auto(24 § 3b, 24 § 3c, 25 § 1, 25 § 2) N2, N3
johon on kytketty keskiakseliperävaunu
4,40 m 2,60 m 18,75 m    
johon on kytketty varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.  
johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 2,60 m 16,50 m    
johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty keskiakseliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)

Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.

 
johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)

Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.

 
Linja-auto(24 § 3a, 25 § 1, 25 § 2) M2, M3
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
18,75 m Leveys 1) koskee linja-autoa.(24 § 2a) Leveys 2) koskee perävaunua sekä museoajoneuvoksi rekisteröityä linja-autoa.(24 § 2a, 24 § 2a)  
Muu ajoneuvoyhdistelmä
 
16,50 m Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään ja kevyeen nelipyörään kytkettävän perävaunun leveys saa olla korkeintaan 1,50 metriä.(34 § 1) Polkupyörään kytkettävän perävaunun leveys saa enintään 1,25 metriä.(34 § 2) Traktoriin kytkettävä perävaunu saa olla enintään 2,60 metriä, mutta leveys saa ylittää traktorin leveyden.

Jos traktorin leveys on yli 2,60 metriä ja siihen kytketään hinattava laite, saa hinattavan laitteen leveys olla enintään yhtä suuri kuin traktorin leveys. Tällöin hinattavaa laitetta ei saa vetää tiellä muulloin kun siirrettäessä sitä työmaalta toiselle tai huoltoon.(29 § 3)

Traktoriin kytkettävä perävaunu saa olla yli 2,60 metriä mutta enintään 3,30 metriä, mikäli perävaunu on tarkoitettu lietelannan kuljetukseen ja levitykseen. Jos tällaisen perävaunun leveys on yli 2,60 metriä, on siinä oltava heijastimet ja pimeän tai muuten huonontuneen näkyvyyden aikaan myös valot.(29 § 4)

 

mitatmassat-vpv-yhdistelmän mittoja

Siltasääntö

Niin sanottu siltasääntö koskee 4- ja 5-akselista autoa(21 § 3) sekä ajoneuvoyhdistelmiä, jotka painavat yli 44 tonnia(23 § 4). Laki rajoittaa auton tai yhdistelmän massan ja äärimmäisten akselien välin suhdetta.

Jos siltasäännön perusteella 4- tai 5-akselisen ajoneuvon tai yli 44 tonnia painavan yhdistelmän massa jää pienemmäksi kuin mitä ajoneuvon yleinen suurin enimmäismassa on, on siltasääntö määräävämpi.(21 § 3, 23 § 4) Toisaalta rekisteriotteeseen merkitty enimmäismassa ei saa ylittyä.(19 a § 1)

4-akselisen auton massa lasketaan seuraavasti.(21 § 3) Oikealla puolella on kaava ilman muuttujia, ja sitä voi käyttää arkisissa laskuissa. Kaavaan pitää sijoittaa k:n arvo eli auton etummaisen ja takimmaisen akselin välinen etäisyys metreinä.

mitatmassat-siltasääntö 4-aks kaavaVastaavasti 5-akselisen auton massa lasketaan näin:(21 § 3)

mitatmassat-siltasääntö 5-aks kaavaYhdistelmien todellisilla äärimmäisten akselien väleillä saataisiin todennäköisesti niin usein yleisiä enimmäismassoja suurempia arvoja, että yleensä perävaunujen osalta siltasääntö käännetään toisin päin: kuinka pitkä auton etummaisen ja perävaunu takimmaisen akselin välisen etäisyyden on vähintään oltava, jotta yhdistelmän massa saisi olla tietyn suuruinen?

Tämän laskemiseksi voi käyttää seuraavaa pelkistettyä kaavaa:(23 § 4)

mitatmassat-siltasääntö yhdistelmän kaava

Kaavan perusteella 48-tonnisen yhdistelmän äärimmäisten akselien välin on oltava vähintään 10,55 metriä, 53-tonnisen 12,11 metriä, 60-tonnisen 14,30 metriä, 69-tonnisen 17,11 metriä ja 76-tonnisen 19,30 metriä. Nämä mitat pienenivät raskaimpien yhdistelmien osalta huomattavasti uuden lain myötä, koska siltasääntöä muutettiin.

Jos yhdistelmä painaa yli 40 tonnia ja siihen kuuluva perävaunu yli 10 tonnia, tulee auton takimmaisen ja perävaunun etummaisen akselin välin olla vähintään 3 metriä.(23 § 4)

Siltasääntö-nimityksellä viitattaneen siihen, että säännön tarkoitus on ehkäistä liian suuria pistemäisiä rasituksia silloilla.

Vaatimus vähimmäistehosta

Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 44 tonnia, pitää vetoauton moottorissa olla vähintään 5 kilowattia jokaista tonnia kohden.(23 § 6) Toisin sanoen yhdistelmän massa kerrotaan 5:llä, jotta pienin sallittu teho kilowatteina selviää. Esimerkiksi 56-tonnisen yhdistelmän vetoauton moottorissa täytyy olla tehoa vähintään 280 kW ja 76-tonnisen yhdistelmän vetoauton moottorissa vähintään 380 kW.

Koska lukuisten nykyisten vetoautojen moottoreiden tehomäärä saattaa hyvin riittää 60-tonnisen yhdistelmän vetoon mutta ei lain puitteissa enää sitä painavampien yhdistelmien vetoon, on laissa suotu väliaikainen poikkeus. Yli 60-tonnisissa yhdistelmissä vuoden 2018 huhtikuun 30. päivään asti saa käyttää vetoautoa, jonka moottorin teho on suurempi kuin joka saadaan kaavasta 300 kW + 2,625 kW/t x (yhdistelmämassa tonneina -– 60 t).(23 § 6) Kaava voi näyttää aika monimutkaiselta.

Lasketaan siis esimerkki. Olkoon yhdistelmän massa 70 tonnia. Kuinka paljon moottorissa on oltava vähintään tehoa, jotta sitä saisi käyttää 23. pykälän 6. momentin nojalla?

mitatmassat-esimerkki 23 pykälän kaavastaArkisissa laskutoimituksissa yksikköjä ei ole pakko käyttää, mutta kaavan kanssa on muuten pakko olla tarkkana. Laskusääntöjen mukaan ensin on laskettava sulkumerkkien sisällä oleva erotus. Sen jälkeen erotus kerrotaan 2,625:llä ja lopuksi siihen lisätään 300.

Vaatimus liikkeelle lähtemistä helpottavista laitteista

Uudistetussa asetuksessa on pyritty huomioimaan liukkaiden kelien aiheuttamat haasteet raskaille ajoneuvoyhdistelmille määräämällä liikkeelle lähtemistä helpottavien laitteiden pakollisuudesta. Määräys on voimassa ensinnäkin samana aikana kuin velvollisuus käyttää talvirenkaita eli joulukuun ensimmäisestä päivästä helmikuun viimeiseen päivään.(17 § 7, 16 § 2) Toiseksi määräys koskee vain sellaisia yli 44 tonnia painavia yhdistelmiä, joiden massasta alle 18 prosenttia kohdistuu vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.(17 § 7)

Esimerkiksi 60 tonnia painavassa yhdistelmässä on vetävään akseliin kohdistuttava vähintään 10,8 tonnin massa, jotta vetoautossa ei olisi pakko olla määrättynä aikana liikkeelle lähtemistä helpottavaa laitetta.

Liikkeelle lähtemistä helpottavaksi laitteeksi ei käy yhden vetävän akselin tasauspyörästöön vaikuttava rakenne.(17 § 7) Esimerkiksi akselin tasauspyörästön lukko vaikuttaa vain akseliin, mutta ristilukko vaikuttaa kahteen vetävän akseliin. Myöskään pyörien jarruttamiseen perustuva järjestelmä ei käy(Lvm:n muistio s. 13). Tyypillinen luistonesto perustuu pyörien jarruttamiseen. Sen sijaan ketjunheittäjä sekä hiekoituslaite kelpaavat liukkaalle lähtemistä helpottaviksi laitteiksi.(Lvm:n muistio s. 13)

Autojen suurimmat sallitut massat

Olen päivittänyt taulukon tammikuussa 2017 asetukseen tulleiden muutosten mukaiseksi.

Auto tarkoittaa henkilö-, paketti-, linja- ja kuorma-autoa!(AnL 10 §)

Suurin sallittu akseliin kohdistuva massa(20 § 1)
Vetävä akseli 11,50 tn
Muu akseli 10,00 tn
Suurin sallittu teliin kohdistuva massa(20 § 2)  
2-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,0 m 11,50 tn
jos akselien väli on vähintään 1,0 m mutta alle 1,3 m 16,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m 18,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 9,5 tonnin massaa 19,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus
20,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja telin molemmissa akseleissa on paripyörät ja ilmajousitus
21,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja telin molemmat akselit ovat vetävät, molemmissa on paripyörät ja kumpaankaan akseliin ei kohdistu yli 10,5 tonnin massaa
21,00 tn
3-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,3 m 21,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m 24,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m ja vähintään kahdessa telin akselissa on paripyörät 27,00 tn
Suurin sallittu massa  
2-akselinen auto(21 § 1a) 18,00 tn
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013(21 § 2) 20,00 tn(*
3-akselinen auto(21 § 1b) 25,00 tn
jos vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 1c) 26,00 tn
jos vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 1c) 26,00 tn
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013 ja sen vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 2) 28,00 tn(*
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013 ja sen vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 2) 28,00 tn(*
jos akseleista kahdessa on paripyörät(21 § 1d) 28,00 tn
jos taka-akseleista toinen on ohjaava tai ohjautuva ja siinä on nimellisleveydeltään vähintään 385 millimetrin renkaat ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu(21 § 1d) 28,00 tn
jos kyseessä on linja-auto, jossa on nivel(21 § 1e) 28,00 tn
4-akselinen auto(21 § 1f) 31,00 tn
jos vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 1g) 35,00 tn
jos vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 1g) 35,00 tn
5-akselinen auto(21 § 1h) 42,00 tn
*) Tämä massa on sallittu 30.4.2018 saakka.(21 § 2)

Muuta huomioitavaa
1) Auton massasta tulee vähintään 20 prosenttia kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Kuitenkin jos henkilöauto kuormataan täyteen kantavuuteen, tulee kuorman massasta vähintään 30 prosenttia kohdistua etuakseliin.(21 § 4)

2) Linja-auton, pakettiauton ja kuorma-auton massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.(21 § 5)

3) Jos autolla ajetaan liukkaalla tien pinnalla telin nostoakseli tai -akselit yläasennossa, auton vetävälle akselille kohdistuva massa saa tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akselimassan. Tästä ei saa aiheutua vahinkoa tielle.(19 a § 2)

 

Perävaunujen suurimmat sallitut massat

Suurin sallittu akseliin kohdistuva massa(20 § 1)
Vetävä akseli 11,50 tn
Muu akseli 10,00 tn
Suurin sallittu teliin kohdistuva massa(20 § 2)
2-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,0 m 11,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,0 m mutta alle 1,3 m 16,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,3 m mutta alle 1,8 m 18,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,8 m 20,00 tn
3-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,3 m 21,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,3 m 24,00 tn
4-akselinen teli ja telit, joissa on yli 4 akselia 24,00 tn

Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut massat

Olen päivittänyt taulukon tammikuussa 2017 asetukseen tulleiden muutosten mukaiseksi.

Auto, johon on kytketty puoliperävaunu(23 § 1a)  
kun yhdistelmässä on 5 akselia 48,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 6 akselia 52,00 tn
Auto, johon on kytketty keskiakseliperävaunu(23 § 1b) 44,00 tn
Auto, johon on kytketty varsinainen perävaunu
Auto, johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty keskiakseliperävaunu
Auto, johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty puoliperävaunu(23 § 1c)
 
kun yhdistelmässä on 4 akselia 36,00 tn
kun yhdistelmässä on 5 akselia 44,00 tn
kun yhdistelmässä on 6 akselia 53,00 tn
kun yhdistelmässä on 7 akselia 60,00 tn(*
kun yhdistelmässä on 8 akselia 64,00 tn
kun yhdistelmässä on 8 akselia ja perävaunun tai -vaunujen massasta vähintään 65 prosenttia kohdistuu paripyörällisiin akseleihin 68,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 9 akselia 69,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 9 akselia ja perävaunun tai -vaunujen massasta vähintään 65 prosenttia kohdistuu paripyörällisiin akseleihin 76,00 tn
*) Jos kyse on kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmästä ja vähintään jompikumpi ajoneuvoista on otettu käyttöön ennen 1.11.2013, saa kokonaismassa olla kuitenkin enintään 64 tonnia. Se on sallittu 30.4.2018 saakka.(23 § 3) Vaarallisia aineita kuljettavan 7-akselisen yhdistelmän kokonaismassa silti saa olla aina enintään 60 tonnia.(23 a § 1)

Muuta huomioitavaa
1) Vaarallisia aineita kuljettavan, vähintään 8-akselisen yhdistelmän suurin sallittu massa on 60 tonnia. Jos akseleista vähintään neljä on vetoautossa, on suurin sallittu massa kuitenkin 68 tonnia.(23 a § 1)

2) Vaarallisia aineita kuljettavan yhdistelmän massan ylittäessä 64 tonnia vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tulee kohdistua akseleihin, joissa on paripyörät. Tämä ei kuitenkaan koske säiliökuljetuksia, joissa kuljetettavan vaarallisen aineen määrä on yli 5 tonnia, eikä yhdistelmiä, joissa on yli 8 akselia.(23 a § 2)

3) Jos akseliin kohdistuu alle 5 tonnin massa, akselia ei lasketa mukaan yhdistelmän akselien määrään. Tämä tosin koskee vain niitä yhdistelmiä, joissa on akseleita 6 tai enemmän.(23 § 2)

4) Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäviin akseleihin.(23 § 5)

 

Traktoreiden suurimmat sallitut massat

Tässä kappaleessa olevat rajoitukset koskevat traktoria ja siihen liitettävää hinattavaa ajoneuvoa vain kuljetettaessa traktoria yleisellä tiellä.(1 § 1)

Traktoriin saa kytkeä enintään 10 tonnin hinattavan ajoneuvon paitsi, jos kyse on moottoriajoneuvojen verosta annetun lain 17. pykälän mukaisesta kuljetuksesta tai jos kyse on liikennetraktorista.(35 § 2) Sen lisäksi hinattavaa ajoneuvoa koskevat alla kohdissa 1–4 olevat rajoitukset.

Kun alla olevia määräyksiä soveltaa, saa traktorin omamassaan laskea mukaan mahdolliset valmistajan suositusten mukaisesti asennetut lisäpainot ja rakenteet.(35 § 3) Mukaan saa kuitenkin laskea enintään kolmasosan traktorin omamassasta.(35 § 3) Esimerkiksi jos traktorin alkuperäinen omamassa on 4 200 kiloa, saa määräyksiä sovellettaessa käyttää enintään 4200 + (1/3) * 4200 = 5 600 kilon omamassaa. Siispä lisäpainoja ja rakenteita saa laskea mukaan korkeintaan 1 400 kg.

1. Jos hinattavassa ajoneuvossa on traktorin jarrujen kanssa toimivat jarrut, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1c)

2. Jos hinattavan ajoneuvon massasta vähintään 15 prosenttia kohdistuu traktorin vetokoukkuun, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1b) Esimerkiksi jos traktoriin kytkettävä peräkärry painaa 1 340 kg, pitää sen painosta kohdistua traktorin vetokoukuun vähintään 0,15 * 1340 = 201 kg.

3. Jos traktorin jarrujärjestelmällä saavutetaan vähintään hidastuvuus 3,5 m/s² silloin, kun mahdolliset aiemmin mainitut lisäpainot ja rakenteet ovat traktorissa, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1b)

3. Muussa tapauksessa saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan kaksi kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1a)

Muiden ajoneuvojen suurimmat sallitut massat

Muiden ajoneuvojen kuin autojen osalta ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus on niukka. Satunnaisia määräyksiä on ripoteltu sinne tänne, ja ne on poimittu tähän listaan.

  • Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 50 kg tavaraa.(45 § 4) Vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 100 kg tavaraa.(45 § 4) Polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka massa on enintään 50 kg. Massa saa olla suurempi, mikäli polkupyörä soveltuu sen vetämiseen ja perävaunun hallittavuus on varmistettu esimerkiksi jarruin.(34 § 2)
  • Tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetun polkupyörän matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa olla enintään valmistajan sallima tai 250 kg, jos polkupyörän ja sen perävaunun hallittavuus on varmistettava esimerkiksi ylimääräisin pyörin.(45 § 4)
  • Tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetulla L2e-luokan mopolla saa kuljettaa enintään 300 kg ja kevyellä nelipyörällä enintään 200 kg tavaraa.(45 § 4) Kolmipyörällä saa kuljettaa enintään 1 500 kg ja nelipyörällä enintään 1 000 kg tavaraa.(45 § 4)
  • Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka kokonaismassa ei ylitä valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta.(34 § 1)
  • Kevyen sähköajoneuvon matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 250 kg.(45 § 6)
  • Kolmipyöräisen tavaramopon ja tavaramopoauton matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 375 kg.(45 § 7a)
  • Maantie- ja maastomönkijän matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 675 kg.(45 § 7b)
  • Hyötykolmipyöräisen ja tavaranelipyöräisen matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 1 075 kg.(45 § 7c)
  • Moottorityökoneeseen saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka massa on enintään moottorityökoneen omamassan suuruinen.(36 § 1)
  • Satama- ja terminaalialueella käytettävään vetotrukkiin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetotrukin kokonaismassan suuruinen. Vetotrukin kokonaismassa muodostuu trukin omamassasta ja trukilla vedettävän perävaunun massan trukkiin kohdistuvasta osuudesta. Tällöin vetotrukkia saa käyttää kuitenkin vain satamissa ja terminaaleissa perävaunujen ja konttien siirtoon.(36 § 2)
  • Maastoajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka massa on enintään 1,5 kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen.(36 § 3)

7 vastausta artikkeliin “Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat ja massat”

  1. Kiitokset selkeästä sivusta massojen tarkasteluun. Huomautettavaakin toki löytyi. Faktatietona esitettävät tiedot olisivat tarpeen tarkistaa pariin eri kertaan ennen julkaisemista.
    Kuusiakselisen puoliperävaunuyhdistelmän kokonaismassa on edelleen 48 tonnia, eikä 53 tonnia kuten sivunne väittää.
    Jos joku on vetänyt tietonne kokonaisena henkeensä ja saa viiden tonnin ylikuormamaksun kuvittelisin palautteen olevan kitkerä.

    Ystävällisin terveisin

    1. Kiitos kommentista. Otsikon ”Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut massat” alla on taulukko, jonka ensimmäisellä rivillä on auton ja puoliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa. Sen arvona on 48 tonnia, niin kuin 23. pykälän ensimmäinen momentti määrää.

      Vuoden 2015 syksynä lisäsin tiedoille lähteet yläviitteisiin ja linkitin ne oikeisiin lain kohtiin. Samalla tarkistin, että tiedot ovat silloisen lain mukaiset. Muun muassa tuo tieto puolikkaan suurimmasta sallitusta massasta pitää edelleenkin paikkansa.

      Muokkaus: Okei, kolmannelle riville olin vahingossa jättänyt lauseen ”Auto, johon on kytketty puoliperävaunu”. Otin sen pois.

  2. Moi,

    Kohdasta ”Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat” puuttuu 2-akselinen linja-auto eli 4,4 / 2,55 / 13,5 m. (2020-vuoteen asti saa siirtymäajalla käyttää pidempiäkin, esim. 13,65-metrisiä on tällä hetkellä paljon käytössä.)

    1. Moi! Kiitos huomautuksesta – kaksiakselinen linja-auto puuttui taulukosta, vaikka sellainenhan on hyvin tavanomainen Suomessa. Lisäsin mitat taulukkoon.

      Osaatko antaa lähdettä tuolle siirtymäajan sallimalle pidemmälle pituudelle?

  3. Tere, miten jatkossa 13 metrin linja/ matkailuauton kanssa ? Vielä ajokorttiluokka,mitä kirjaimia vaatii 13 m linja-autosta rakennettu matkailuauto?

    t. Timo

    1. Määräyksiin linja-autojen mitoista ei tietääkseni ole muutosta tulossa.

      Ajo-oikeus riippuu istuinten lukumäärästä, auton kokonaismassasta ja pituudestakin. Autosi pituus, 13 metriä, on tiedossa. Oletan, että et kytke autoon hinattavaa ajoneuvoa.

      – Jos autossasi on kuljettajan lisäksi paikkoja yli 8 matkustajalle, D-luokan ajo-oikeus vaaditaan.
      – Jos paikkoja on enintään 8 matkustajalle ja auton kokonaismassa on enintään 3 500 kiloa, B-luokan ajo-oikeus vaaditaan.
      – Jos paikkoja on enintään 8 matkustajalle ja auton kokonaismassa on enintään 7 500 kiloa, C1-luokan ajo-oikeus vaaditaan. Jos kokonaismassa on yli 7 500 kiloa, C-luokan ajo-oikeus vaaditaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.