Wildtrak P-hallissa vaatii rohkeutta mutta antaa helppoutta

KoeWETO-kirjoituksessa Wildtrakista mainitsin testanneeni pick-upia Jyväskeskuksen parkkihallissa. Halli kyllä pyytää vähän, mutta ei se pirulainen paljoa annakaan, nimittäin tilaa. Wisentin akselistoväli on sentään 3,4 metriä ja kääntöympyrän halkaisija 12,4 metriä.

Olin pitkään halunnut raportoida blogissakin P-hallikeikasta, mutta kuvien saaminen yksin oli vaikeaa. Minun siis piti saada joku ajamaan Wildtrakia – ja se joku oli POLOinen-blogin Jenni.

jyväskeskus-jenni innokkaana ratissaJenni on harmitellut auton hahmottamisen vaikeutta, ja se jos mikä tekee ahtaissa parkkihalleissa ajamisesta haastavaa. Keikka Wildtrakilla Jyväskeskuksen parkkihalliin olisi hyvää harjoitusta. Sinne oli sitä paitsi hyvä ajella samana iltana, kuin jona treenasimme Jyväskylän Ecorun-kisaa varten. Jenni nimittäin osallistuu siihen ekaa kertaa Leonidasilla.

Parkkihalliin ajaessa on erityisesti muistettava tsekata, onko sinne menevän ajoneuvon mittoja rajoitettu. Lähinnä olisin huolellinen korkeuden kanssa, koska leveydet tuskin usein ovat pienempiä kuin pakettiauton suurin sallittu, 2,6 metriä. Auton korkeuttahan ei luotettavasti saa selville muuten kuin mittaamalla, ja se on järkevää tehdä muualla kuin parkkihallin sisäänkäynnillä.

jyväskeskus-sisäänkäynti on ahdasWildtrakin korkeudeksi olen mitannut noin 1,9 metriä, ja Jyväskeskuksessa korkeusrajoitus on 2,1 metriä. Kerran pari olen kuullut kolahtelua hallin tietyssä kohdassa, ja todennäköisesti antenni se vain on huitonut katosta roikkuvaa kylttiä. Antennin voi kyllä ruuvata poiskin.

Ahtaita paikkoja varten – aina taskuparkkeerausta myöten –auton ulkomittojen hahmottaminen on tärkeää. Toisaalta tarvitaan hitunen rohkeutta vain mennä, vaikka törmäys näyttää olevan lähellä. Se ei tarkoita uhkarohkeaa silmät kiinni ja menoksi -asennetta – tarvittaessa on astuttava autosta ulos katsomaan – mutta kun ulottovuudet on oppinut kuskin paikalta aistimaan, tarve käydä katsomassa vähenee.

Wildtrakin keula on muhkea, mutta se painuu alas eikä sen päätyä ja kulmia näe ratin takaa. Toisaalta keula on kuitenkin lyhyempi, kuin mitä auton kaikenkaikkinen jättimäisyys voisi antaa ymmärtää. Keula ei minusta vaadi juurikaan enemmän tilaa kuin vaikkapa henkilöauton keula. Eihän keulan tilantarve kasva auton koon mukana: kuorma-auton ratissa itsensä saa lähemmäksi edessä olevaa estettä kuin pick-upissa!

Keskustojen halleissa ja vanhemmissa halleissa voi olla heti alkuun kaarre, ja se onkin hyvä autojen, tai ainakin eteenpäin jatkavien kuljettajien, karsija. Itseänikin ekalla kerralla jännitti, taipuuko Wildtrak kaarteesta lippuautomaatin ja tolppien ahtaaseen väliin. Tuskin P-halleja on mitoitettu juuri EU-pick-upeille sen enempää kuin niitä on suunniteltu Sprinterin ta Crafterin kaltaisillekaan.

Jenni selvisi kaarteesta rauhallisuudella ja ahtaiden paikkojen perusopilla, reunojen nuolemisella. Kuljetusalalla suositussa termissä on kyse siitä, että jotta ahdistava este voidaan sivuuttaa, on autoa vietävä mahdollisimman läheltä esteen vastakkaisella puolella olevia esteitä. Näinpä Jenni ohjasi Wildtrakin läheltä seiniä. Betoniset vallit meinasivat jo käydä ahdistaviksi, ja nimenomaan rohkeus viedä autoa läheltä on siksi tärkeää.

Toisaalta nuoltaessa reunoja ohjataan autoa aina myös pois oikeasta kurssista. Jokainen osaa toki korjata ohjausta nokan jo uhkaavasti lähestyessä reunaa, mutta tärkeää onkin korjata ohjaus ajoissa: auto ei välittömästi ratin kääntämisen jälkeen ole menossa tarkalleen oikeaan suuntaan. Pick-up toki nopeammin kuin 25-metrisen rekan perävaunu.

Sisällä parkkihallissa on jatkuvasti hieman ahdas olo. Olimme Jennin kanssa myöhään liikkeellä, joten kulkuväylät eivät olleet kaikkialla herkän pellin reunustamia. Hallin ollessa täysi mutkat alkavat olla kiusallisia ja ruudun löytäminen vaikeaa. Rapiat 5 metriä pitkää autoa ei voi joka koloon pysäköidä, ja toisaalta pitää ajatella pidemmällekin: jos nyt mahdun ruutuun, pääsenkö siitä välttämättä myöhemmin pois?

Ruutuun pakittaessa tavoite on saada auton mahdollisimman paljon ruudun suuntaiseksi sen eteen. Tilan puutteen vuoksi ei Jenni saanut Wildtrakia osoittamani ruudun eteen suoraksi. Neuvoin Jenniä ensin lähestymään ruudun etureunaa ja sen kohdalla lähtemäänkin välittömästi kääntämään poispäin. Tällöin auto jäi hyvään lähtöasentoon.

Siitä Jenni peruutti auton täydellisesti reunaviivojen suuntaisesti ja vieläpä tyylikkäästi keskelle. Siitä lähti ilmoitus pian Twitteriin:

https://twitter.com/POLOinen/status/603623001138036736

Jenni ylisti Rangerin peruutuskameraa, jonka kuva ilmestyy taustapeiliin. Sijainti on todella kätevä, ja peruutuskamera ylipäätään on minusta korvaamaton apu. Olkoonkin, että ennen wanhaan ei niitä ollut! Auton peruuttaminen kymmenien senttien päähän esteestä ilman näköyhteyttä on jo minusta hullua rohkeutta vain mennä.

Jenni tosin olisi vielä kaivannut tutkaa auton eteen. Se kieltämättä pienentäisi riskiä myös etupuolella, mutta toisaalta… Amarokin piipitykset ainakin koettelivat hermojani.

Pois lähtiessä Jyväskeskuksen p-hallissa on lähes 360 asteen käännös ajoväylältä puomille. Eihän lava-auto siitä ykkösellä käänny. Juuri tällaisissa paikoissa pick-upin kankeus korostuu, kun auto onkin vekslailtava ajoväylän suuntaiseksi.

jyväskeskus-auto ei käänny puomeilleFord Rangerilla voi siis ajaa ahtaalta vaikuttavaan parkkihalliin, mutta mikään sujuva ja huoleton keikka se ei ole. Tilanne ei muutu double cab- mallissa, koska akselistoväli on sama eivätkä keveys ja korkeus poikkea. Toisaalta peruutustutka, saati sitten -kamera, ovat iso apu. Ohjauspyörän veivaaminenkaan ei ole niin työlästä kuin vanhan liiton työkaluissa.

Sitä paitsi ehkä pick-upin massiivinen ulkoasu ja tuntuma jättimäisen auton ajamisesta luovat turhan jännittyneet odotukset. Rattia kääntämällä se lava-autokin kääntyy. Kankeitahan pick-upit ovat vasta nelivetoisina, mutta parkkihalleissa neliveto nyt tuskin koskaan on tarpeellinen.

Mutta toisaalta on kokemus pick-upin ratissa varmasti erilainen kuin pienen kauppakassin. Se on se pituus ja korkeus.

jyväskeskus-wisentti nätisti ruudussa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *