Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat ja massat

Tammikuun 21. päivä 2019 asetukseen tulleita muutoksia, jotka koskevat pääasiassa ajoneuvojen suurimpia sallittuja mittoja, ei ole vielä päivitetty artikkeliin.

Hyppää suoraan asiaan

Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat
Perävaunujen suurimmat sallitut mitat
Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat
Siltasääntö
Vaatimus vähimmäistehosta
Autojen suurimmat sallitut massat
Perävaunujen suurimmat sallitut massat
Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut massat

Ovatko määräykset suurimmista sallituista mitoista ja massoista painajaismainen, hämyinen kuva lukemattomista erilaisista kilo- ja tonnimääristä sekä yhä vain uudesta poikkeuksesta poikkeukseen? No, sitä ne määräykset itse asiassa todellisuudessa ovat. Sen vuoksi 4WETOA-saitilla on kunnia tarjota tieto enimmäismitoista ja -massoista selkeästi yhdellä sivulla. Onhan kyse tavaran kuljettamista käsittelevästä blogista.

Parhaina päivinä satakunta kävijää vetävä artikkeli on nyt huippukunnossa: Tieto on selkeästi jäsenneltynä ja lähteet on asiallisesti merkitty. Kieli on selkeää ja sääntöjen mukaista.

Eiköhän sitten mennä itse asiaan.

Omamassa ja kokonaismassa

Omamassa tarkoittaa ajoneuvon massaa silloin, kun ajoneuvo on ajokuntoinen. Omamassaan luetaan kuljettaja, kaikki tavanomaiset varusteet, vararengas, työkalut, voiteluaineet, jäähdytysneste ja 90 prosenttia polttoaineesta. Matkailuauton omamassaan luetaan lisäksi 90 prosenttia juomavesi- ja kaasusäiliöiden sisällöstä. Kuljettajan massaksi on laskettava 75 kiloa.(Katsastajan käsikirja s. 15)

Kokonaismassa tarkoittaa suurinta sallittua massaa, joka ajoneuvolla saa olla kuormattuna(Katsastajan käsikirja s. 15). Kokonaismassa ei siis tarkoita ajoneuvon todellista massaa, vaan kyseessä on täysin ennalta määrätty raja-arvo. Kokonaismassa merkitään rekisteriotteen tekniseen osaan eli I-osaan kohtaan Tieliikenteessä sallittu suurin kok.massa.(Turun Sanomat 18.5.2015) Kokonaismassan on yleensä määrittänyt ajoneuvon tai alustan valmistaja, ja arvo perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn(Katsastajan käsikirja s. 15).

Hinattava ajoneuvo ja laite sekä perävaunu

Hinattava ajoneuvo on ajoneuvo, joka kytketään eikä se kulje omalla käyttövoimalla. Hinattavia ajoneuvoja ovat perävaunut sekä hinattavat laitteet.(3 § 3) Hinattavia laitteita ovat esimerkiksi ajoneuvolla vedettävät aggregaatit sekä työmaakopit. Lue perusteellisemmin hinattavista ajoneuvoista ja perävaunuista tästä artikkelista.

Rekisteriotteen arvot

Lastatessaan ajoneuvoa kuljettajan tulee selvittää, kuinka paljon tavaraa hän voi lastata. Tällöin hänen on ensisijaisesti tutustuttava ajoneuvon – ja perävaunua käyttäessään myös perävaunun – rekisteriotteeseen, johon on merkitty ajoneuvon suurimmat sallitut massat. Niitä on noudatettava ensisijaisesti.(19 a § 1)

Niin sanotun ajoneuvon kantavuuden, eli suurimman sallitun kuorman massan, saa selville vähentämällä kokonaismassasta omamassan. Rekisteriotteessa kokonaismassa on kentässä Tieliikenteessä suurin sallittu kokonaismassa ja omamassa kentässä Ajoneuvon omamassa. Tämä pätee niin vetoautoihin kuin perävaunuihin.(Turun Sanomat 18.5.2015)

Perävaunua kytkettäessä on huomioitava vetoauton rekisteriotteeseen mahdollisesti merkitty perävaunumassa. Rekisteriotteessa perävaunumassasta on kaksi arvoa, joista toinen koskee jarrullista ja toinen jarrutonta perävaunua. Jos perävaunussa ei ole jarruja, ei sen massa saa ylittää [Perävaunumassa] jarruitta -kenttään merkittyä arvoa. Jos perävaunussa on jarrut, noudatetaan tietysti Perävaunumassa jarruin -kenttää.(Turun Sanomat 18.5.2015) Yleensä näissä kentissä on arvo vain henkilö- ja pakettiautojen rekisteriotteissa.

Jos rekisteriotteessa ei ole ilmoitettu perävaunun suurinta sallittua massaa, on huomioitava seuraavat määräykset. Ne eivät koske kuitenkaan polkupyörään, mopoon, moottoripyörään eikä kolmi- ja nelipyörään kytkettävää hinattavaa ajoneuvoa.(32 § 1)

  • Vetoauton suorituskyvyn ja rakenteen sekä kytkentälaitteen lujuuden on sovittava hinattavan ajoneuvon vetämiseen.(32 § 1 a)
  • Jarruttoman perävaunun massa saa olla enintään puolet vetoauton omamassasta ja kuitenkin enintään 0,75 tonnia(32 § 1 b)
  • Jarruttoman hinattavan laitteen massa saa olla enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta massasta.(32 § 1 b)
  • Jos hinattavassa ajoneuvossa on työntöjarrut ja se kytketään henkilö- tai pakettiautoon, saa hinattavan ajoneuvon massa olla enintään vetoauton kokonaismassan suuruinen. Jos vetoauto on maastoauto tai maastopakettiauto, saa hinattavan ajoneuvon massa olla enintään 1,5 kertaa vetoauton kokonaismassan suuruinen. Missään tapauksessa hinattavan ajoneuvon massa ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 3,5 tonnia.(32 § 1 c)
  • Jos perävaunussa on työntöjarrut ja se kytketään kuorma- tai linja-autoon, saa perävaunun massa olla korkeintaan 3,5 tonnia.(32 § 1 d)
  • Jos hinattava ajoneuvo ei ole puoliperävaunu ja siinä on vetoauton jarrujen yhteydessä toimivat jarrut, saa sen massa olla korkeintaan 1,7 kertaa vetoauton kokonaismassa.(32 § 1 e)
  • Jos kuorma-autoon liitetään perävaunu tai perävaunuja niin, että yhdistelmän pituus on suurempi kuin 22,00 metriä, saa perävaunun tai perävaunujen massa olla korkeintaan 2,5 kertaa vetoauton kokonaismassa.(32 § 1 e)

Yhdistelmän kokonaismassa ei saa olla suurempi kuin ajoneuvojen rekisteriotteeseen merkittyjen suurimpien sallittujen massojen summa.(19 a § 1) Tosin kokonaismassa ei myöskään saa ylittää alla olevissa taulukoissa olevia enimmäismassoja eikä siltasäännöstä mahdollisesti määräytyviä enimmäismassoja.

Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä

Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmässä kuormasta kohdistuu massaa sekä vetoautoon että perävaunuun. Kuormasta vetoautoon saa kohdistua massaa enintään sen verran, kuin mitä saa vähentämällä vetoauton kokonaismassasta omamassan. Perävaunun akseleihin taas saa kohdistua sen verran, kuin mitä saa vähentämällä perävaunun kokonaismassasta omamassan. Yhdistelmän eri osiin kohdistuvan massan suuruus ei kuitenkaan saa ylittää suurinta sallittua yhdistelmän massaa eikä mahdollisesti siltasäännöstä määräytyvää enimmäismassaa.

Henkilöauton kattokuorma

Henkilöauton katolla kuljetettavan tavaran massa saa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta.(45 § 3) Kattokuorman suurimman sallitun massan saa siis selville kertomalla henkilöauton omamassan 0,1:llä. Henkilöauton suurinta sallittua kokonaismassaa ei saa kuitenkaan katollekaan kuormattaessa ylittää.(45 § 3)

Alla olevassa videossa kerron raskaiden ajoneuvojen enimmäismassoista.

Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa
Henkilöauto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
M1
4,40 m 2,55 m 12,00 m    
Pakettiauto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
N1
4,40 m 2,60 m 12,00 m    
Kuorma-auto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
N2, N3
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
12,00 m Leveys 1) koskee kuorma-autoa, jota käytetään yli 22,00 metrin mittaisessa yhdistelmässä ja joka ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee muita kuorma-autoja.(25 § 2)
Linja-auto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1) (*
M2, M3
jossa on kaksi akselia
4,40 m 2,55 m 13,50 m
jossa on akseleita kolme tai enemmän
4,40 m 2,55 m 15,00 m    
jossa on nivel
4,40 m 2,55 m 18,75 m    
jossa on enemmän kuin yksi nivel
4,40 m 2,55 m 25,25 m    
Traktori ja moottorityökone(29 § 1) T
2,60 m Traktorin pituutta ja korkeutta ei asetuksessa erikseen säädetä. On kuitenkin syytä huomioida, että auton suurin sallittu korkeus on 4,40 m.

Traktorin ja moottorityökoneen leveys saa olla alle tai tasan 3,00 metriä, jos niitä siirretään työmaalta toiselle tai huoltoon.(29 § 1)

Traktorin leveyteen ei lasketa traktoriin liitettyä työvälinettä eikä levikepyöriä. Kuitenkin jos levikepyörien kanssa leveys on yli 2,60 m, on traktorissa oltava heijastimet. Pimeällä ajettaessa on oltava myös valot.(29 § 2)

Tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta mittoja koskevia säädöksiä. Niiden leveys tiellä ajettaessa saa olla yli 4,00 metriä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. Työkone tai laite ei myöskään saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava.(30 § 1)

 
*) Jos linja-auto on rekisteröity museoajoneuvoksi, sen suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Tällöin linja-auto kuitenkin saa olla liikennekäytössä enintään 50 päivää ajalla 1.1.–31.12.(25 § 2)

Muuta huomioitavaa
Ajoneuvon suurin sallittu korkeus ei saa ylittyä silloinkaan, kun ajoneuvo on kuormaamaton tai siinä olevan telin nostoakseli on yläasennossa.(25 § 1)

Kuljetusyrityksen tai muun kuljetuksen suorittajan sekä ajoneuvon kuljettajan on varmistuttava siitä, että ajoneuvo ei valitulla reitillä osu tien yläpuolella oleviin rakenteisiin. Tämä vaatimus koskee vain yli 4,20 metriä korkeita ajoneuvoja sekä sitä reittiä, jota pitkin ajoneuvo kulkee.(25 § 1)

Perävaunujen suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa  
Keskiakseliperävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
4,40 m 2,60 m 12,50 m Perävaunun pituus mitataan etureunasta takareunaan, eli vetoaisaa ei lasketa pituuteen mukaan(24 § 2b).Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)
Puoliperävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
4,40 m 2,60 m 1) 12,00 m
2) 2,04 m
Etäisyys 1) mitataan vetotapin keskikohdasta perävaunun takareunaan. Etäisyys 2) mitataan vetotapin keskikohdasta vaakatasossa perävaunun etupuolelle uloimpaan kohtaan, joka on todennäköisesti etukulma.(24 § 2a)Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)  
Varsinainen perävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
joka vetoauton kanssa muodostaa yli 22,00 metrin mittaisen yhdistelmän
4,40 m 2,55 m 1) 12,00 m
2) 2,04
Etäisyys 1) mitataan etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun takareunaan.(24 § 2a) Etuakseliston kääntöpiste on se kohta, jossa esimerkiksi laakeroinnin avulla perävaunu pyörii etuakselistojen keskiakselin ympäri.Etäisyys 2) mitataan kääntöpisteestä vaakatasossa perävaunun etupuolelle uloimpaan kohtaan, joka on todennäköisesti etukulma.(24 § 2a)Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)  
Muu varsinainen perävaunu
4,40 m 2,60 m 12,50 m Perävaunun pituus mitataan etureunasta takareunaan, eli vetoaisaa ei lasketa pituuteen mukaan(24 § 2b).Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)  

Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa  
Henkilöauto(24 § 3a, 24 § 3b, 25 § 1, 25 § 2)
M1
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
18,75 m Leveys 1) koskee henkilöautoa.(25 § 2) Leveys 2) koskee perävaunua.(25 § 2)  
johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
16,50 m Leveys 1) koskee henkilöautoa.(25 § 2) Leveys 2) koskee perävaunua.(25 § 2) Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)
 
Pakettiauto(24 § 3a, 24 § 3b, 25 § 1, 25 § 2) N1
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu(24 § 3a)
4,40 m 2,60 m 18,75 m    
johon on kytketty puoliperävaunu(24 § 3b)
4,40 m 2,60 m 16,50 m Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)  
Kuorma-auto(24 § 3b, 24 § 3c, 25 § 1, 25 § 2) N2, N3
johon on kytketty keskiakseliperävaunu
4,40 m 2,60 m 18,75 m    
johon on kytketty varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.  
johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 2,60 m 16,50 m    
johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty keskiakseliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)

Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.

 
johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)

Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.

 
Linja-auto(24 § 3a, 25 § 1, 25 § 2) M2, M3
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
18,75 m Leveys 1) koskee linja-autoa.(24 § 2a) Leveys 2) koskee perävaunua sekä museoajoneuvoksi rekisteröityä linja-autoa.(24 § 2a, 24 § 2a)  
Muu ajoneuvoyhdistelmä
 
16,50 m Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään ja kevyeen nelipyörään kytkettävän perävaunun leveys saa olla korkeintaan 1,50 metriä.(34 § 1) Polkupyörään kytkettävän perävaunun leveys saa enintään 1,25 metriä.(34 § 2) Traktoriin kytkettävä perävaunu saa olla enintään 2,60 metriä, mutta leveys saa ylittää traktorin leveyden.

Jos traktorin leveys on yli 2,60 metriä ja siihen kytketään hinattava laite, saa hinattavan laitteen leveys olla enintään yhtä suuri kuin traktorin leveys. Tällöin hinattavaa laitetta ei saa vetää tiellä muulloin kun siirrettäessä sitä työmaalta toiselle tai huoltoon.(29 § 3)

Traktoriin kytkettävä perävaunu saa olla yli 2,60 metriä mutta enintään 3,30 metriä, mikäli perävaunu on tarkoitettu lietelannan kuljetukseen ja levitykseen. Jos tällaisen perävaunun leveys on yli 2,60 metriä, on siinä oltava heijastimet ja pimeän tai muuten huonontuneen näkyvyyden aikaan myös valot.(29 § 4)

 

mitatmassat-vpv-yhdistelmän mittoja

Siltasääntö

Niin sanottu siltasääntö koskee 4- ja 5-akselista autoa(21 § 3) sekä ajoneuvoyhdistelmiä, jotka painavat yli 44 tonnia(23 § 4). Laki rajoittaa auton tai yhdistelmän massan ja äärimmäisten akselien välin suhdetta.

Jos siltasäännön perusteella 4- tai 5-akselisen ajoneuvon tai yli 44 tonnia painavan yhdistelmän massa jää pienemmäksi kuin mitä ajoneuvon yleinen suurin enimmäismassa on, on siltasääntö määräävämpi.(21 § 3, 23 § 4) Toisaalta rekisteriotteeseen merkitty enimmäismassa ei saa ylittyä.(19 a § 1)

4-akselisen auton massa lasketaan seuraavasti.(21 § 3) Oikealla puolella on kaava ilman muuttujia, ja sitä voi käyttää arkisissa laskuissa. Kaavaan pitää sijoittaa k:n arvo eli auton etummaisen ja takimmaisen akselin välinen etäisyys metreinä.

mitatmassat-siltasääntö 4-aks kaavaVastaavasti 5-akselisen auton massa lasketaan näin:(21 § 3)

mitatmassat-siltasääntö 5-aks kaavaYhdistelmien todellisilla äärimmäisten akselien väleillä saataisiin todennäköisesti niin usein yleisiä enimmäismassoja suurempia arvoja, että yleensä perävaunujen osalta siltasääntö käännetään toisin päin: kuinka pitkä auton etummaisen ja perävaunu takimmaisen akselin välisen etäisyyden on vähintään oltava, jotta yhdistelmän massa saisi olla tietyn suuruinen?

Tämän laskemiseksi voi käyttää seuraavaa pelkistettyä kaavaa:(23 § 4)

mitatmassat-siltasääntö yhdistelmän kaava

Kaavan perusteella 48-tonnisen yhdistelmän äärimmäisten akselien välin on oltava vähintään 10,55 metriä, 53-tonnisen 12,11 metriä, 60-tonnisen 14,30 metriä, 69-tonnisen 17,11 metriä ja 76-tonnisen 19,30 metriä. Nämä mitat pienenivät raskaimpien yhdistelmien osalta huomattavasti uuden lain myötä, koska siltasääntöä muutettiin.

Jos yhdistelmä painaa yli 40 tonnia ja siihen kuuluva perävaunu yli 10 tonnia, tulee auton takimmaisen ja perävaunun etummaisen akselin välin olla vähintään 3 metriä.(23 § 4)

Siltasääntö-nimityksellä viitattaneen siihen, että säännön tarkoitus on ehkäistä liian suuria pistemäisiä rasituksia silloilla.

Vaatimus vähimmäistehosta

Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 44 tonnia, pitää vetoauton moottorissa olla vähintään 5 kilowattia jokaista tonnia kohden.(23 § 6) Toisin sanoen yhdistelmän massa kerrotaan 5:llä, jotta pienin sallittu teho kilowatteina selviää. Esimerkiksi 56-tonnisen yhdistelmän vetoauton moottorissa täytyy olla tehoa vähintään 280 kW ja 76-tonnisen yhdistelmän vetoauton moottorissa vähintään 380 kW.

Koska lukuisten nykyisten vetoautojen moottoreiden tehomäärä saattaa hyvin riittää 60-tonnisen yhdistelmän vetoon mutta ei lain puitteissa enää sitä painavampien yhdistelmien vetoon, on laissa suotu väliaikainen poikkeus. Yli 60-tonnisissa yhdistelmissä vuoden 2018 huhtikuun 30. päivään asti saa käyttää vetoautoa, jonka moottorin teho on suurempi kuin joka saadaan kaavasta 300 kW + 2,625 kW/t x (yhdistelmämassa tonneina -– 60 t).(23 § 6) Kaava voi näyttää aika monimutkaiselta.

Lasketaan siis esimerkki. Olkoon yhdistelmän massa 70 tonnia. Kuinka paljon moottorissa on oltava vähintään tehoa, jotta sitä saisi käyttää 23. pykälän 6. momentin nojalla?

mitatmassat-esimerkki 23 pykälän kaavastaArkisissa laskutoimituksissa yksikköjä ei ole pakko käyttää, mutta kaavan kanssa on muuten pakko olla tarkkana. Laskusääntöjen mukaan ensin on laskettava sulkumerkkien sisällä oleva erotus. Sen jälkeen erotus kerrotaan 2,625:llä ja lopuksi siihen lisätään 300.

Vaatimus liikkeelle lähtemistä helpottavista laitteista

Uudistetussa asetuksessa on pyritty huomioimaan liukkaiden kelien aiheuttamat haasteet raskaille ajoneuvoyhdistelmille määräämällä liikkeelle lähtemistä helpottavien laitteiden pakollisuudesta. Määräys on voimassa ensinnäkin samana aikana kuin velvollisuus käyttää talvirenkaita eli joulukuun ensimmäisestä päivästä helmikuun viimeiseen päivään.(17 § 7, 16 § 2) Toiseksi määräys koskee vain sellaisia yli 44 tonnia painavia yhdistelmiä, joiden massasta alle 18 prosenttia kohdistuu vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.(17 § 7)

Esimerkiksi 60 tonnia painavassa yhdistelmässä on vetävään akseliin kohdistuttava vähintään 10,8 tonnin massa, jotta vetoautossa ei olisi pakko olla määrättynä aikana liikkeelle lähtemistä helpottavaa laitetta.

Liikkeelle lähtemistä helpottavaksi laitteeksi ei käy yhden vetävän akselin tasauspyörästöön vaikuttava rakenne.(17 § 7) Esimerkiksi akselin tasauspyörästön lukko vaikuttaa vain akseliin, mutta ristilukko vaikuttaa kahteen vetävän akseliin. Myöskään pyörien jarruttamiseen perustuva järjestelmä ei käy(Lvm:n muistio s. 13). Tyypillinen luistonesto perustuu pyörien jarruttamiseen. Sen sijaan ketjunheittäjä sekä hiekoituslaite kelpaavat liukkaalle lähtemistä helpottaviksi laitteiksi.(Lvm:n muistio s. 13)

Autojen suurimmat sallitut massat

Olen päivittänyt taulukon tammikuussa 2017 asetukseen tulleiden muutosten mukaiseksi.

Auto tarkoittaa henkilö-, paketti-, linja- ja kuorma-autoa!(AnL 10 §)

Suurin sallittu akseliin kohdistuva massa(20 § 1)
Vetävä akseli 11,50 tn
Muu akseli 10,00 tn
Suurin sallittu teliin kohdistuva massa(20 § 2)  
2-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,0 m 11,50 tn
jos akselien väli on vähintään 1,0 m mutta alle 1,3 m 16,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m 18,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 9,5 tonnin massaa 19,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus
20,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja telin molemmissa akseleissa on paripyörät ja ilmajousitus
21,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja telin molemmat akselit ovat vetävät, molemmissa on paripyörät ja kumpaankaan akseliin ei kohdistu yli 10,5 tonnin massaa
21,00 tn
3-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,3 m 21,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m 24,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m ja vähintään kahdessa telin akselissa on paripyörät 27,00 tn
Suurin sallittu massa  
2-akselinen auto(21 § 1a) 18,00 tn
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013(21 § 2) 20,00 tn(*
3-akselinen auto(21 § 1b) 25,00 tn
jos vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 1c) 26,00 tn
jos vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 1c) 26,00 tn
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013 ja sen vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 2) 28,00 tn(*
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013 ja sen vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 2) 28,00 tn(*
jos akseleista kahdessa on paripyörät(21 § 1d) 28,00 tn
jos taka-akseleista toinen on ohjaava tai ohjautuva ja siinä on nimellisleveydeltään vähintään 385 millimetrin renkaat ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu(21 § 1d) 28,00 tn
jos kyseessä on linja-auto, jossa on nivel(21 § 1e) 28,00 tn
4-akselinen auto(21 § 1f) 31,00 tn
jos vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 1g) 35,00 tn
jos vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 1g) 35,00 tn
5-akselinen auto(21 § 1h) 42,00 tn
*) Tämä massa on sallittu 30.4.2018 saakka.(21 § 2)

Muuta huomioitavaa
1) Auton massasta tulee vähintään 20 prosenttia kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Kuitenkin jos henkilöauto kuormataan täyteen kantavuuteen, tulee kuorman massasta vähintään 30 prosenttia kohdistua etuakseliin.(21 § 4)

2) Linja-auton, pakettiauton ja kuorma-auton massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.(21 § 5)

3) Jos autolla ajetaan liukkaalla tien pinnalla telin nostoakseli tai -akselit yläasennossa, auton vetävälle akselille kohdistuva massa saa tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akselimassan. Tästä ei saa aiheutua vahinkoa tielle.(19 a § 2)

 

Perävaunujen suurimmat sallitut massat

Suurin sallittu akseliin kohdistuva massa(20 § 1)
Vetävä akseli 11,50 tn
Muu akseli 10,00 tn
Suurin sallittu teliin kohdistuva massa(20 § 2)
2-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,0 m 11,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,0 m mutta alle 1,3 m 16,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,3 m mutta alle 1,8 m 18,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,8 m 20,00 tn
3-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,3 m 21,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,3 m 24,00 tn
4-akselinen teli ja telit, joissa on yli 4 akselia 24,00 tn

Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut massat

Olen päivittänyt taulukon tammikuussa 2017 asetukseen tulleiden muutosten mukaiseksi.

Auto, johon on kytketty puoliperävaunu(23 § 1a)  
kun yhdistelmässä on 5 akselia 48,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 6 akselia 52,00 tn
Auto, johon on kytketty keskiakseliperävaunu(23 § 1b) 44,00 tn
Auto, johon on kytketty varsinainen perävaunu
Auto, johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty keskiakseliperävaunu
Auto, johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty puoliperävaunu(23 § 1c)
 
kun yhdistelmässä on 4 akselia 36,00 tn
kun yhdistelmässä on 5 akselia 44,00 tn
kun yhdistelmässä on 6 akselia 53,00 tn
kun yhdistelmässä on 7 akselia 60,00 tn(*
kun yhdistelmässä on 8 akselia 64,00 tn
kun yhdistelmässä on 8 akselia ja perävaunun tai -vaunujen massasta vähintään 65 prosenttia kohdistuu paripyörällisiin akseleihin 68,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 9 akselia 69,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 9 akselia ja perävaunun tai -vaunujen massasta vähintään 65 prosenttia kohdistuu paripyörällisiin akseleihin 76,00 tn
*) Jos kyse on kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmästä ja vähintään jompikumpi ajoneuvoista on otettu käyttöön ennen 1.11.2013, saa kokonaismassa olla kuitenkin enintään 64 tonnia. Se on sallittu 30.4.2018 saakka.(23 § 3) Vaarallisia aineita kuljettavan 7-akselisen yhdistelmän kokonaismassa silti saa olla aina enintään 60 tonnia.(23 a § 1)

Muuta huomioitavaa
1) Vaarallisia aineita kuljettavan, vähintään 8-akselisen yhdistelmän suurin sallittu massa on 60 tonnia. Jos akseleista vähintään neljä on vetoautossa, on suurin sallittu massa kuitenkin 68 tonnia.(23 a § 1)

2) Vaarallisia aineita kuljettavan yhdistelmän massan ylittäessä 64 tonnia vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tulee kohdistua akseleihin, joissa on paripyörät. Tämä ei kuitenkaan koske säiliökuljetuksia, joissa kuljetettavan vaarallisen aineen määrä on yli 5 tonnia, eikä yhdistelmiä, joissa on yli 8 akselia.(23 a § 2)

3) Jos akseliin kohdistuu alle 5 tonnin massa, akselia ei lasketa mukaan yhdistelmän akselien määrään. Tämä tosin koskee vain niitä yhdistelmiä, joissa on akseleita 6 tai enemmän.(23 § 2)

4) Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäviin akseleihin.(23 § 5)

 

Traktoreiden suurimmat sallitut massat

Tässä kappaleessa olevat rajoitukset koskevat traktoria ja siihen liitettävää hinattavaa ajoneuvoa vain kuljetettaessa traktoria yleisellä tiellä.(1 § 1)

Traktoriin saa kytkeä enintään 10 tonnin hinattavan ajoneuvon paitsi, jos kyse on moottoriajoneuvojen verosta annetun lain 17. pykälän mukaisesta kuljetuksesta tai jos kyse on liikennetraktorista.(35 § 2) Sen lisäksi hinattavaa ajoneuvoa koskevat alla kohdissa 1–4 olevat rajoitukset.

Kun alla olevia määräyksiä soveltaa, saa traktorin omamassaan laskea mukaan mahdolliset valmistajan suositusten mukaisesti asennetut lisäpainot ja rakenteet.(35 § 3) Mukaan saa kuitenkin laskea enintään kolmasosan traktorin omamassasta.(35 § 3) Esimerkiksi jos traktorin alkuperäinen omamassa on 4 200 kiloa, saa määräyksiä sovellettaessa käyttää enintään 4200 + (1/3) * 4200 = 5 600 kilon omamassaa. Siispä lisäpainoja ja rakenteita saa laskea mukaan korkeintaan 1 400 kg.

1. Jos hinattavassa ajoneuvossa on traktorin jarrujen kanssa toimivat jarrut, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1c)

2. Jos hinattavan ajoneuvon massasta vähintään 15 prosenttia kohdistuu traktorin vetokoukkuun, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1b) Esimerkiksi jos traktoriin kytkettävä peräkärry painaa 1 340 kg, pitää sen painosta kohdistua traktorin vetokoukuun vähintään 0,15 * 1340 = 201 kg.

3. Jos traktorin jarrujärjestelmällä saavutetaan vähintään hidastuvuus 3,5 m/s² silloin, kun mahdolliset aiemmin mainitut lisäpainot ja rakenteet ovat traktorissa, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1b)

3. Muussa tapauksessa saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan kaksi kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1a)

Muiden ajoneuvojen suurimmat sallitut massat

Muiden ajoneuvojen kuin autojen osalta ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus on niukka. Satunnaisia määräyksiä on ripoteltu sinne tänne, ja ne on poimittu tähän listaan.

  • Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 50 kg tavaraa.(45 § 4) Vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 100 kg tavaraa.(45 § 4) Polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka massa on enintään 50 kg. Massa saa olla suurempi, mikäli polkupyörä soveltuu sen vetämiseen ja perävaunun hallittavuus on varmistettu esimerkiksi jarruin.(34 § 2)
  • Tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetun polkupyörän matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa olla enintään valmistajan sallima tai 250 kg, jos polkupyörän ja sen perävaunun hallittavuus on varmistettava esimerkiksi ylimääräisin pyörin.(45 § 4)
  • Tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetulla L2e-luokan mopolla saa kuljettaa enintään 300 kg ja kevyellä nelipyörällä enintään 200 kg tavaraa.(45 § 4) Kolmipyörällä saa kuljettaa enintään 1 500 kg ja nelipyörällä enintään 1 000 kg tavaraa.(45 § 4)
  • Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka kokonaismassa ei ylitä valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta.(34 § 1)
  • Kevyen sähköajoneuvon matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 250 kg.(45 § 6)
  • Kolmipyöräisen tavaramopon ja tavaramopoauton matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 375 kg.(45 § 7a)
  • Maantie- ja maastomönkijän matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 675 kg.(45 § 7b)
  • Hyötykolmipyöräisen ja tavaranelipyöräisen matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 1 075 kg.(45 § 7c)
  • Moottorityökoneeseen saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka massa on enintään moottorityökoneen omamassan suuruinen.(36 § 1)
  • Satama- ja terminaalialueella käytettävään vetotrukkiin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetotrukin kokonaismassan suuruinen. Vetotrukin kokonaismassa muodostuu trukin omamassasta ja trukilla vedettävän perävaunun massan trukkiin kohdistuvasta osuudesta. Tällöin vetotrukkia saa käyttää kuitenkin vain satamissa ja terminaaleissa perävaunujen ja konttien siirtoon.(36 § 2)
  • Maastoajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka massa on enintään 1,5 kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen.(36 § 3)

Kuorman sijoittaminen

Olen ehostanut tekstiä 28. huhtikuuta 2018 poistamalla joutavuuksia ja korjaamalla linkkejä.

Poliisin viime vuonna julkistamissa kuvissa hurjista kuormista on varsin tehokkaita ja kekseliäitä ratkaisuja, mutta suotta ei lain koura ollut näitä ajoneuvoja ja yhdistelmiä tavoittanut. Kuormat eivät välttämättä vain rikkoneet lakia mutta olivat myös selvästi vaarallisia niin muille tienkäyttäjille kuin kuljettajille itselleen.

Ongelmia kuvissa nähtävissä viritelmissä on kolme: Kuormaa ei ole sidottu tai muuten varmistettu lainkaan tai riittävästi, kuormien painopiste on vaarallisessa kohdassa ja kuorma painaa liikaa kaluston rakenteeseen nähden. Tiililavat ehkä olisi ollut parempi kuskata kuormurilla kuin Hiacen ja kärryn yhdistelmällä.

Olen kuormannut Wildtrakin vaarallisesti. Puut tulevat niin paljon taka-akseliston yli, että painopiste on akseliston takana. Tämän seurauksena etupyörät kevenevät. Ajaminen muistutti paikoitellen seilaamista vesillä. Pidon ollessa hyvä ja matkan lyhyt ei se ollut niinkään vaarallista.
Olen kuormannut Wildtrakin huonosti. Puut tulevat niin paljon taka-akselin yli, että painopiste on akselin takana. Tämän seurauksena etupyörät kevenevät. Ajaminen muistutti paikoitellen seilaamista vesillä. Pidon ollessa hyvä ja matkan lyhyt ei se ollut niinkään vaarallista.

Tämä kirjoitus täydentää juttua siitä, kuinka kuorma tulee sitoa ja miten tavanomaista sidontavälinettä käytetään. Kannattaakin lukea molemmat jutut, sillä kuorman sitominen ja muu varmistaminen täytyy huomioida jo kuormaa sijoitettaessa. Peräkärryistä saa kattavasti tietoa tästä kirjoituksesta ja suurimmista sallituista mitoista ja massoista tästä kirjoituksesta.

Painopiste, tuenta ja terävät esineet

Tieliikennelaissa on annettu hyvä yleisohje kuorman kuljettamiseen: kuormasta ei saa olla vaaraa eikä haittaa kenellekään. Yksistään tämä riittää jo perusteluksi sille, että poliisi puuttuu villeihin kuormauksiin. Sen lisäksi yksittäisiä määräyksiä on muissa laeissa. Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 46. pykälässä on ehkä paras määräys:

1. Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa.

Mitä alempana ajoneuvon painopiste on, sitä vakaampaa ajoneuvon käsitteleminen on. Toisaalta jos painopiste ei ole ajoneuvon pituussuuntaisen keskilinjan kohdalla, ajoneuvo on vaarallinen kaarrettaessa. Jos pick-upin lavan reunalle kasaa ja sitoo hyvin 20 sementtisäkkiä yhteen kasaan, on painopiste korkealla ja sivussa. Parempi olisi tehdä koko lavan alalle viisi kasaa.

2. Kuorma tulee mahdollisuuksien mukaan tukea tavaratilan etupäätyä vasten. Kuormassa olevien esineiden terävät osat on suunnattava taaksepäin.

Etupäätyä vasten tukeminen on hyvä lähtökohta niin kauan, kuin etupääty kestää ja toisaalta sijoittamisen takia painopiste ei jää huonoon kohtaan. Pick-upissa etupäätyä vasten tukeminen voi myös olla inhottava vaihtoehto esimerkiksi siksi, että kuorma painuisi koristetta vasten. Uudet lava-autot kun eivät ole enää niin funktionaalisia.

Terävien osien suuntaamisella poispäin ajetaan takaa sitä, että terävä kärki rikkoo esimerkiksi lavan etupäädyn ja sen jälkeen ohjaamon takaseinän helpommin. Pistemäinen voima on suurempi kuin laaja-alainen. Rautakanki kannattaa – ja siis pitää – asettaa lavalle poikittain, jotta se ei törmäyksessä tule seinien lisäksi kuskista läpi.

Keskiakseliperävaunun painopiste ja vetolaite

Keskiakseliperävaunua lastattaessa painopiste väärässä paikassa tekee kärrystä kiikkulaudan.

Ylemmässä kuvassa kuorma painaa kärryn takaosaa, jolloin aisaan tulee nostetta. Se vähentää painoa vetoauton takapyöriltä, jolloin pito heikkenee. Autosta tulee vaarallinen etenkin liukkaalla. Sama seuraus on alemman kuvan esittämässä tilanteessa. Kärryn etuosassa oleva kuorma painattaa aisaa, jolloin auton takaosa painuu, jolloin etupyörät kevenevät.

Keskiakseliperävaunu on kuormattava niin, että se kohdistaa vetoajoneuvon kytkentälaitteelle alaspäin suuntautuvan voiman. Alaspäin suuntautuva voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima. Pienempi arvo on määräävämpi.(Aakt 46 § 3)

Alaspäin suuntautuva voima ei saa ylittää kytkettäville ajoneuvoille eikä kytkentälaitteille sallittuja voimia.(Aakt 46 § 3)

 

Jos kärryn akseleihin saa rekisteriotteen mukaan kohdistua esimerkiksi 450 kg, saa siitä vetolaitteeseen kohdistua enintään 0,1 * 450 kg = 45 kg. Se on vähemmän kuin 1 000 kg, joten sitä on noudatettava.

 

Tässä yhteydessä pitää huomata, että laissa käsite on ajoneuvo, eli se voi olla muukin kuin auto eli vaikkapa traktori tai mönkijä.

Ei sivuylitystä ja pituusylitys rajoitetusti

Kuorma ei saa ylittää ajoneuvon ääriviivoja sivusuunnassa.(Aakt 45 § 1) Kuorma ei esimerkiksi saa tulla henkilöauton sivuikkunoista tai lava-auton lavan sivulaitojen yli. Myös peräkärryt ovat ajoneuvoja, eli kuorma ei saa ylittää peräkärrynkään ääriviivoja sivusuunnassa.

Jos ajoneuvossa ei ole kuormakoria, kuormatilassa oleva kuorma ei saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitattua leveyttä enempää kuin 35 senttimetriä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske veneen kuljetusta.(Aakt 45 § 1)

Pituussuunnassa kuitenkin kuorma saa ylittää ajoneuvon ääriviivat tiellä sallitun pituuden rajoissa.(Aakt 45 § 2) Henkilö- ja pakettiautoissa tiellä sallittu pituus harvemmin on este, sillä se saa enimmillään olla 12 metriä. Sen sijaan kuorma-autojen pituus on usein lähellä 12 metriä, joten kuorma ei niissä välttämättä juuri saa ylittää pituussuunnassa ääriviivoja.

Toisaalta jos henkilö- tai pakettiautoon kytkee perävaunun ja kuorma ylittää yhdistelmän ääriviivoja pituussuunnassa, on syytä tietää, että yhdistelmän suurin sallittu pituus on 18,75 metriä.

Jos kuorma ylittää auton etuosassa ääriviivan senttimetrinkin, on ylittävä osa merkittävä punaisella tai punakeltaiselta vähintään 30 x 30 cm:n kokoisella lipulla. Auton takaosassa merkitseminen on pakollista, jos kuorma ylittää takaosan yli yhden metrin. Takana siis yhden ja kahden metrin väliin sijoittuva ylitys vaatii merkitsemisen.(Aakt 49 § 1)

kuormansij-lautaroju-pikku-muulissa
Tiivis, tasainen ja mahdollisimman matala kokonaisuus. Lisäksi hyvin sidottu. Kuorma ei ylitä perävaunun takaosaa yli yhtä metriä, joten sitä ei ole pakko merkitä. Vetoauton kanssa perävaunu jää niin kauas 18,75 metristä, että ylitys kärryn takana on edelleen sallituissa puitteissa.

kuormansij-klapit-ja-puut-lavalla

Vinkit kuormaamiseen

Lopuksi annan neljän tärpin listan avuksi kuormaamiseen. Vapaa-ajalla useinkin kuljetan Wildtrakilla tavaraa, ja työssäni kyse on nimenomaan tavaran kuljettamisesta. Vinkeissä oletan, että olet katsonut kaluston sopivaksi kuorman kuljettamiseen. Isoa venettähän ei kannata lähteä kuljettamaan pikkukärryssä ja rankoja henkilöautossa. Joskus on syytä vuokrata iso auto tai ostaa koko kuljetus.

Peräkärrykin tulee mitoittaa hyvin: Lautatavaran kuljettamisessa pitkä kärry on tarpeellinen. Toisaalta jos kuljettaa muutaman huonekalun ja kärry on iso, on kuorma vaikea saada koko kärryn alalle tasaisesti. Painava tavara vaatii kaksiakselistoisen ja jarrullisen kärryn.

1. Muodosta kokonaiskuva ja suunnitelma. Kasaa vaikka kaikki kuormattava tavara yhteen. Selvitä sidontavälineet sekä niiden kiinnityspaikat ajoneuvossa: saatko kuorman varmistettua, ja miten kuorma tulee sijoittaa? Mitkä ovat ajoneuvojen kantavuudet?

2. Jos sinulla on peräkärry, mieti, miten jaat kuorman veturiin ja kärryyn. Aloita veturista ja pyri siihen, että perävaunusta ei tule vetoautoa painavampi.

3. Mieti, miten alat sijoittaa kuormaa niin, että kokonaisuus on mahdollisimman matala ja yhtenäinen. Korkea kaappi laitetaan mieluummin makuulle ja polttopuut yhtä korkeisiin pinoihin koko alalle. Jos kyseessä on sekalaista krääsää, aloita isoista neliskanttisista kappaleista. Pikkuroinan voi ujuttaa isojen sisään. Käytännössä kun pyrit kuorman koko kuormatilan alalle sijoittamaan, huomioit akselistoihin kohdistuvat massat riittävän hyvin. MIETI SIDONTA: Älä peitä sidontakohtia, tai asettele sidontavälineet jo valmiiksi niihin!

4. Sido kuorma hyvin. Lue kuorman sitomista käsittelevästä artikkelista lisää.

Kuorman sitominen kuormaliinalla

Olen lisännyt parempia kuvia ja ehostanut tekstiä 1. toukokuuta 2018.

Kuorman riittävä sitominen ei ole vain rekka-autojen kuljettajien velvollisuus, vaikka raskaan liikenteen kuormat pääasiassa uutisotsikoissa ovatkin. Tieliikenteen lakien määräykset kuormasta ja sen sitomisesta koskevat pitkälti myös kevyempää kalustoa. Yksi tavanomaisimmista tavoista sitoa kuorma on käyttää kuormaliinaa – mutta se ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto.

4WETOA-sivustolla on paljon muita kuormaamiseen liittyviä kirjoituksia, kuten kuorman sijoittamisesta, perävaunuista ja hinattavista laitteista sekä suurimmista sallituista mitoista ja massoista.

Laki vaatii varmistamista

Tieliikennelaki vaatii kuormaamisesta samaa, kuin mitä terve järki sanoo. Kuormasta ei lyhyesti sanottuna saa olla vaaraa eikä haittaa kenellekään. Usein se vaatii kuorman varmistamista. Varmistamisen ei kuitenkaan tarvitse olla nimenomaan sitomista esimerkiksi kuormaliinoin tai vanttiketjuin, kuten ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 47. pykälä määrää:

1. Kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. […]

2. Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. […]

3. Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta.

Olen jättänyt pois ensimmäisestä momentista maininnat kuormaan vaikuttavista voimista ja toisesta momentista maininnat kitkakertoimen huomioimisesta. Kuormaa eteenpäin liikkumasta estävän menetelmän pitää kestää kuorman massa ja taaksepäin liikkumista estävän menetelmän puolet massasta. Kitkakertoimien huomioimista yksinkertaisempaa taas on vain lähteä siitä ajatuksesta, että ilman sitomista kuorma ei pysy aloillaan.

Sitominen, käytti siihen sitten kuormaliinaa tai vaikka pyykkinarua, ei ole tosiaan aina pakollista, jotta kuorman saa varmistettua. Itse kuitenkin varmistan 90 prosenttia vapaa-ajalla kuljettamistani kuormista nimenomaan sitomalla ja käyttämällä vieläpä kuormaliinaa. Monesti Wildtrakin lavalla on pöllejä, ja itse asiassa sellainen kuorma on pakko sitoa.

Nimittäin puu tai sen kaltainen pitkä tavara, esimerkiksi putket, on sidottava vähintään yhdellä sidoksella. Jos tavaran nimellispituus on yli kolme metriä, on sidoksia oltava vähintään kaksi.(Aakt 48 § 3) Nimellispituus-käsite oletettavasti poistaa tarpeen millimetrin tarkkuudelle: jos metsuri vaikkapa sahaa pöllit noin 300-senttisiksi, hän saa ne sitoa autoon vain yhdellä sidoksella siitäkin huolimatta, että muutama pölli on 305-senttinen.

Millainen kuormaliina?

Sidontanauhat ovat ohuita liinoja, joiden toisen pään voi pujottaa yksinkertaisesti toisessa päässä olevan jousen puristaman klipsin läpi. Ne ovat sidontavälineitä pienimmillään, ja ehkä juuri ja juuri edes sidontavälineiksi laskettavissa: nauhoilla voi lähinnä sitoa pieniä tavaroita, tai vain pakata tavarat kuormaukseen sopiviksi yksiköiksi. Siis esimerkiksi putkinipun voisi sitoa sidontanauhoin yhtenäiseksi, mutta ajoneuvoon putkinippu pitäisi sitoa järeämmin välinein.

Järeämpi sidontaväline olisi jo kiristimen sisältävästä liinasta ja sitä monta kertaa pidemmästä liinasta koostuva parivaljakko. Kuormaliina-sanasta useimmille tullee mieleen juuri tällainen kokonaisuus. Tällaista sidontavälinettä kutsutaan ehkä virallisesti rataslukolliseksi tai räikkäliinaksi, koska kiristin on räikkä.

Joka kuskin sidontavälineeksi kuitenkin suosittelen pikalukollista liinaa. Sen käyttäminen on tajuttoman yksinkertaista: liinan päät tarvitsee vain asetella kiinnityskohtiin, sitten pitää vain hieman vetää liinasta ja lopuksi painaa lukitussalvan kahva kiinni.

Ainakin räikkäliinoja saa toki varsin pieninäkin, mutta minusta järkevintä on hankkia keskikokoinen. Sillä saa niin pienet kuin isot kuormat varsin kattavasti sidottua. Toisaalta jos tavara on pientä ja sitä kuljettaa vain henkilöauton takakontissa, voivat sidonanauhat tai pienikokoiset räikkäliinat riittää. Raskaan kaluston kuljetuksissa käytetään usein järeitä liinoja sekä vanttiketjuja kiristimineen.

Nimellislujuus ja murtolujuus

Liinan koko ei tarkoita niinkään leveyttä ja paksuutta, koska laki määrää sidontavälineen nimellislujuudesta. Kun siis puhun aiemmin keskikokoisesta liinasta, tarkoitan nimellislujuudeltaan 1 000–1 500 kilogramman liinaa, ja kun puhun pienestä liinasta, tarkoitan nimellislujuudeltaan 100–500 kilogramman liinaa. Nimellislujuus tarkoittaa näennäistä lujuutta – siis voimaa, jonka liina teoriassa kestää.

Kuormaliinan valmistaja merkitsee nimellislujuuden kuormaliinaan, ja kuormaliinaa valittaessa tulee noudattaa asetuksen 48. pykälän määräyksiä nimellislujuudesta. Sidoksen – eli vaikkapa juuri kuormaliinan – nimellislujuuden on oltava vähintään samansuuruinen kuin kuormasta eteenpäin vaikuttava voima. Sen sijaan nimellislujuuden on oltava vähintään puolet kuorman sivuille ja taaksepäin vaikuttavasta voimasta.(Aakt 48 § 5)

Kuormasta eteenpäin vaikuttava voima on yhtä kuin kuorman massa. Mikäli esimerkiksi pick-upin lavalle asettaa 250 kilon painoisen pesukoneen, siitä vaikuttaa eteenpäin 250 kg:n voima. Pesukonetta eteenpäin liikkumasta estävän liinan nimellislujuuden tulee siis olla vähintään 250 kiloa. Kun käyttää juurikin suosittelemaani keskikokoista, 1 000–1 500 kg:n liinaa, ei pesukoneen painoa tarvitse edes tietää. Ei se nimittäin henkilöauton verran paina.

Usein liinaan tai pakkaukseen on merkitty myös murtolujuus, ja se on kaksi kertaa nimellislujuuden suuruinen. Liinan nimellislujuuden täytyy vastata asetuksen vaatimuksiin, ja kuormasta liinaan kohdistuvan voiman täytyy olla mahdollisimman kaukana murtolujuudesta.

Kuormaliinan sijoittaminen

Kuormaliina täytyy asetella niin, että se pitää kuorman paikallaan suurienkin voimien koetellessa sitä. Jos liina on vain vedetty pick-upin lavalla olevan pesukoneen ylitse, se sitoo konetta varsin heikosti. Mikäli liina menee koneen etupuolitse, siis auton ohjaamon puolelta, liina sitoo paljon paremmin. Kuormaliina ei ilman hyvää syytä saakaan olla yli 60 asteen kulmassa vaakasuoraan tasoon nähden.(Aakt 48 § 1)

Tosin lain mukaanhan kuorman varmistamiseksi käy myös tuenta, joten ensiksi tukisin pesukoneen lavan etureunaa vasten ja sitten vetäisin liinan koneen ylitse. Etureuna estäisi konetta liikkumasta eteenpäin, ja ylitse vedetty liina lähinnä pitäisi koneen paikallaan. Toki olisi hyvä idea kiskaista liina myös alle 60 asteen kulmassa pesukoneen takapuolelta.

Pitkä tavara, joka siis on pakko sitoa, on sidottava ajoneuvon alustaan tai kuormakoriin. Alusta tarkoittaa ajoneuvon runkoa, jonka päälle esimerkiksi kuormatila asennetaan. Alustaan sitominen onkin enemmän kuorma-autoilun juttuja. Sen sijaan kuormakori on avonainen, osittain peitetty tai kokonaan peitetty kuormatila.(LvmP 2 § 1, 2, 3) Lava-auton lava on avonainen ja pakettiauton kuormatila umpinainen kuormakori.

Kuormaliina on saatava lainkin mukaan kireäksi(Aakt 48 § 2), mutta toki kuorman ja sidontapisteiden rikkoontumista kannattaa välttää. Kuorma nyt ei kuitenkaan esimerkiksi saa päästä luiskahtamaan liinan alta. Matkan aikana on kireyttä seurattava(Aakt 48 § 2), ja liinoja on tarvittaessa käytävä tietenkin kiristämässä. Jos kuormaliina, muu sidontaväline tai ripustuskohta löystyy tai hajoaa, ei muu mahdollinen kuorman sidonta saa heikentyä(Aakt 48 § 2).

Jos kuormatilassa on seinät ja seinissä on kiinnityspisteitä, pitää muistaa Liikenneministeriön päätös kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä. Sen 8. pykälän perusteella seinän ja sidontavälineen välinen kulma ei saa olla yli 30°. Toisin sanoen jos kuorman etureuna sattuisi olemaan kahden vastakkaisen kiinnityspisteen kohdalla, ei liinaa saa kiristää etureunan eteen näiden kahden pisteen väliin.

Kiinnityspisteet

Liina täytyy voida alustassa tai kuormatilassa kiinnittää johonkin, ja tavaran kuljetukseen tarkoitetuissa autoissa sekä peräkärryissä se jokin on kiinnityspiste. Se on usein lenkki. Olen nähnyt pick-upeissa ja kärryissä hyvin monentasoisia pisteitä: toiset ovat lujan näköisiä, toiset eivät. Toiset ovat monipuolisissa paikoissa, toiset vain kulmissa. Toiset ovat kiinteitä, toiset liikkuvat.

Yleensä sillä ei ole väliä, miten päin koukun asettaa kiinnityslenkkiin. Yllä olevan kuvaparin ylemmän kuvan tavalla lenkki pysyy paikallaan paremmin esimerkiksi liinan kiristämisen ajan. Yleisesti ajateltuna valinnassa täytyy huomioida esimerkiksi se, voiko koukku tietyssä asennossa vaurioittaa kuormaa, sekä se, voiko koukku tietyssä asennossa lisätä ajoneuvon leveyttä. Sidontavälineen kiristyslaitehan ei saa missään tilanteessa lisätä ajoneuvon leveyttä.

Kuormaliinojen "jatkaminen" toisiinsa liittämällä kielletään turvaohjeissa. Silti menetelmää tapaa käytettävän varsinkin kuljetusalalla. Yllä olevassa kuvassa koukut on pujoteltu toistensa sisään. Koukut tuskin helposti irtoavat toisistaan, mutta kestääkö lenkkien välinen hitsaussauma kuitenkaan kuorman aiheuttamaa vetovoimaa? Alemmassa kuvassa kestävyys ei ole ongelma, mutta pysyvätkö koukut yhdessä, vai voisivatko ne luiskahtaa irti toisistaan?

Kuormaliinojen jatkamista toisiinsa liittämällä kannattaa miettiä tarkkaan. Yllä olevassa kuvassa koukut on pujoteltu toistensa sisään. Koukut tuskin helposti irtoavat toisistaan, mutta kestääkö lenkkien välinen hitsaussauma kuitenkaan kuorman aiheuttamaa vetovoimaa? Alemmassa kuvassa kestävyys ei ole ongelma, mutta pysyvätkö koukut yhdessä, vai voisivatko ne luiskahtaa irti toisistaan?

Räikkälukollisen liinan käyttäminen

Kiristin kannattaa valmistella liinan pujottelemiseen jo ennen kuin sitä ripustaa mihinkään. Kiristyskahvaa veivaamalla pyöräytä rulla kuvassa näkyvään asentoon. Räikkä kannattaa vielä jättää V-malliseen asentoon. Myöhemmin pujottelet liinan nuolen osoittamalla tavalla.
Kiinnitä kiristimessä olevan liinanpätkän koukku kiinnityskohtaan. Pujottele liinan pää rullassa olevan aukon lävitse. Vedä liinaa rullan läpi niin paljon, että liina asettuu kuorman ympärille jo melko kireästi.
Aloita kiristäminen heiluttamalla kiristyskahvaa eteen ja taakse. Liina kiristyy raksahdellen. Älä kiristä liikaa, jotta kuorma ja kiinnityskoukut eivät hajoa.
Nosta lukitussalpa ylös ja paina kiristyskahva eteen liinaan kiinni. Sido liinan ylimääräinen pää niin, ettei se lepata ajoneuvon liikkuessa. Ylimääräistä päätä voi myös käyttää sitomiseen.
Vapauttaaksesi lukituksen vedä ensin lukitussalpa ylös ja sitten taita kahva taakse. Vedä liina ulos rullasta – liinan pitäisi liikkua vaivattomasti.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta joskus video kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa:

Pikalukollisen liinan käyttäminen

Asettele liinan koukut ripustuskohtiin.
Vedä liinaa sen verran kireäksi, että lukitessasi salvan liina ei tule liian kireäksi. Liinan vetäminen on helpompaa, kun käännät lukitussalpaa kohtisuoraan toiseen osaan nähden.
Taita lukitussalpa kiinni toiseen osaan. Jos olet vetänyt liinaa liian tiukalle, ei salpa meinaa kääntyä. Salvan saa kyllä väkisin runtattua kiinni, mutta silloin heikompi kuorma saattaa jo vahingoittua.
Valmis sidos näyttää tältä.
Avataksesi lukituksen paina peukalolla pientä kieltä salvan sisällä ja taita salpa auki.