Näin alkoi katuenduron omistus – ja kenties vaihto

Teiden pinnalla on alkanut jo näkyä sulia kohtia, ja eihän se ihme ole maaliskuun puolivälissä. Lähiviikkojen aikana Honda CRF250 L:n voi ottaa seisonnasta, siis ei vain takaisin liikennekäyttöön mutta myös seisomasta autohallin nurkasta.

Seisonta laski selvästi vakuutusmaksua. Kun pelkkä pakollinen liikennevakuutus, siis ilman kaskoa, maksoi ennen seisontaa 615 euroa vuodessa, seisontaan laiton jälkeen se maksoi 208 euroa. Toki hinta tuosta nousee, kun pyörällä päräyttää liikenteeseen.

Vakuutin Hondan Pop Vakuutuksessa, koska se osoittautui muita selvästi halvemmaksi. Myös tätä kirjoittaessani tekemäni pikaisen vertailun perusteella Pop Vakuutus tarjosi halvimman hinnan.

Laitoin Hondan seisontaan marraskuussa, kun kelit pahenivat riittävästi. En niinkään pelännyt kylmää ja märkää – olinhan panostanut ajovarusteisiin –, mutta pelkäsin liukkautta. Kun ajoneuvo kulkee kahdella pyörällä, kaatuminen on helppoa.

Toisaalta nastarenkaat olisivat voineet turvata menoa. Enemmän enduroa ajava työkaveri sanoi, että kun nastat on, et kaadu. Silti pelkäsin työmatkalle sijoittuvia Kangasvuoren liikenneympyröitä niin paljon, että päätin vain laittaa seisontaan.

Itse asiassa turhan viime tinkaan jääneestä ensimmäisessä eli 1 000 kilometrin huollosta kotiin ajaessani alkoi ensilunta sataa. Ajaessani Jyskästä keskustaan sulaa asfalttia oli vain enää paikoitellen. Toisaalta en kokenut missään vaiheessa luiskahtamisen olevan edes lähellä, joten niin… ehkä talvellakin voisi ajaa.

Huolto jäi viime tinkaan, koska aloin nysvätä kymmenien eurojen kanssa. Kyselin siis sähköpostitse etukäteen huollon hintaa kahdesta Jyväskylässä Hondia huoltavasta liikkeestä. Toinen tarjosi pakettihintaa. Toisen hinta oli hieman halvempi, mutta jos moottorin venttiilejä olisi tarvinnut säätää, työstä ja säätöpaloista olisi tullut lisää hintaa. Säätöä ei kuitenkaan tarvinnut, joten huolto jäi halvemmaksi.

Venttiilin välysten tarkistamisen lisäksi Honda CRF250 L:n ensimmäiseen huoltoon kuuluu moottorin öljyn ja öljynsuodattimen vaihto, ja lisäksi tyhjäkäynti sekä jarrut ja kytkin oli tarkistettava. Voihan tällaista tehdä itse, mutta jos valtuutettu liike ei tee huoltoa, takuu katkeaa.

Tehtaalta tulevan pyörän ajamista edeltävä huolto koostuu pelkistä tarkastuksista, ja siitä oli huolehtinut Bike World. Ostin pyörän ketjun Vantaan-liikkeestä, josta se oli kuljetettava Jyväskylään. Hondan olisin voinut tietysti ajaa, jos en vain olisi ollut liikkeellä Wildtrakilla. Niinpä Rangerin lava pääsi erittäin päheään käyttöön.

Honda CRF250 L painaa valmistajan mukaan 144 kiloa, ja Rangerin lava on noin 80 sentin korkeudessa. Jos lihaksia, välilevyjä ja jänteitä koetellen punnertaisi, pyörän voisi saada ehkä lavalle yksinkin: nostaisi ensin etupyörän takalaidalle ja sitten pyörää tasapainossa pitäen nostaisi takapyörää. No okei, jotenkin olisi samalla estettävä etupyörää kääntyilemästä, joten hintelönä minä ainakin unohdan koko jutun.

Sen sijaan kahdelta aikuiselta nosto ja alas laskeminenkin onnistui ihan hyvin. Yksi vaihtoehtohan on ajaa pyörä vaikkapa lankkua pitkin lavalle, ja takaisin sen saa hyvin jarrulla hilliten melkein yksinkin. Ajaessa tietysti on käsiteltävä pyörää taitavasti. Paras olisikin ajaa kutakuinkin lavan korkeudella olevalta lastaussillalta, mutta sellaisia ei joka liikkeen ja kodin pihassa ole.

Tuskin kuorman sidonnan tarpeellisuutta vähätteleväkään jättäisi prätkän sitomatta, kun se pick-upin lavalla jököttää. Itse ajattelin sitomisesta niin, että isoin apu on tuenta: ensinnäkin pyörän eturengas on lavan etulaitaa vasten estäen prätkää liikkumasta eteenpäin ja toiseksi pyörä pysyy pitkälti pystyssä tukijalan varassa.

Näinpä sidonnassa ajatuksenani oli estää pyörää liikkumasta taaksepäinkään ja kallistumasta tukijalkaa vastapäiseen suuntaan. Käytin kolmea nimellislujuudeltaan 1 000 kilon liinaa – pyörän painon puolestahan olisi riittänyt neljäsosakin siitä –, koska silloin pääsin tilanteeseen, että pyörä ei hievahtanutkaan, vaikka kuinka sitä retuutti ja ravisti.

Jyväskylässä 300 kilometrin päässä sidonta ei ollut edes löystynyt. Soitin kaverin avuksi ja nostimme pyörän takaperin alas niin, että toinen lähetti lavalta ja toinen otti vastaan maassa. Ajelin Hondalla pitkin syksyä, käytin sen tosiaan ensihuollossa ja asetin talviteloille. Talven aikana käynnistelin pyörää muutamia kertoja, ja nätisti katuenduro ykkösellä pärähtikin käyntiin.

Ja tosiaan aivan kohta, tässä maaliskuun lopulla, otan prätkän netissä takaisin liikennekäyttöön, pukeudun panssariin ja ratsastan CRF250 L:llä auringon sulattamille teille.

Niin, ellen sitten innostu huhtikuussa saapuvasta Rally-mallista sen verran, että siitä syntyy kaupat. Sitten prätkää hillitsisinkin ABS-jarruilla, tietäni valaisisivat led-valot ja tankkikin riittäisi pidemmälle. Voi hitto, miten nämä valmistajat aina tuovat houkutuksia meille kuluttajille!

Perävaunut ja hinattavat laitteet

Päivitys 13.11.2016: Korjasin aloituskappaleen kirjoitusvirheet. Suomessa sallitut yhdistelmät -kappaleessa kaksi lausetta käsitteli hinattavan laitteen kytkemistä, joten poistin toisen.

Perävaunu on oiva ratkaisu silloin, kun auton kuljetustila loppuu tai se ei alkuunkaan sovi kuorman kuljettamiseksi. Tavaraliikenteessä kärryt taas tehostavat kuljetuksia, kun kuormaa kulkee samalla matkalla enemmän.

Perävaunuja käsittelevä artikkeli on luonteva osa tavaran kuljetukseen erikoistuneen 4WETOA-sivuston tarjontaa. Artikkeli pohjautuu lakiin ja viranomaisten tarjoamiin tietoihin, ja tekstin lähteet olenkin merkinnyt yläviitteisiin. Katso muut tavaran kuljetusta käsittelevät artikkelit täältä.

Nimitykset ja luokitukset

Lain mukaan perävaunu on hinattava ajoneuvo.(Aa 17 § 1) Se on siis ajoneuvo siinä missä henkilöauto tai polkupyöräkin, mutta peräkärryssä ei ole sitä liikuttavaa voimanlähdettä. Siksi hinattava ajoneuvo on tarkoitettu moottorikäyttöisen ajoneuvon vedettäväksi.(Aa 3 § 3)

Hinattaviin ajoneuvoihin kuuluu myös hinattava laite. Sitä ei ole tarkoitettu tavaroiden eikä henkilöiden kuljettamiseen eikä matkailuun.(Aa 17 § 13) Hinattavia laitteita ovat esimerkiksi ajoneuvolla vedettävä aggregaatti, henkilönostin tai työmaakoppi.

Kun käytän tällä sivulla hinattava ajoneuvo -käsitettä, tarkoitan aina sekä perävaunuja että hinattavia laitteita. Kun käsittelen joko perävaunua tai hinattavaa laitetta, käytän jompaakumpaa käsitettä yksistään.

Perävaunut kuuluvat O-luokkaan, jossa alaluokkia on neljä. Kevyet, kokonaismassaltaan enintään 750-kiloiset perävaunut kuuluvat O1-luokkaan. Kokonaismassaltaan yli 750-kiloiset mutta enintään 3 500-kiloiset perävaunut sen sijaan kuuluvat O2-luokkaan. O3-luokan perävaunujen kokonaismassa on yli 3 500 kiloa mutta korkeintaan 10 000 kiloa, ja O4-luokassa ovat kaikki kokonaismassaltaan yli 10 000-kiloiset järkäleet eli raskaan kaluston perävaunut.(Aa 17 § 2)

Perävaunut jaotellaan kokonaismassan lisäksi lähinnä akseleiden sijainnista määräytyvän rakenteen mukaan.

Keskiakseliperävaunu
Keskiakseliperävaunun akseli tai akselit on sijoitettu perävaunun painopisteeseen tai sen lähelle(Aar 11 § 3) eli käytännössä pituussuuntaisesti perävaunun keskelle. Tällöin suurin osa perävaunun kokonaismassasta kohdistuu perävaunun pyöriin eikä niin paljon siihen kohtaan, jossa perävaunu kytkeytyy vetoautoon. Keskiakseliperävaunun vetoaisa ei ole nivelöity(Aar 11 § 3), eli se ei liiku pystysuuntaisesti vaan on kiinteästi perävaunun rungossa kiinni.

pvaunut-tyypit keskiakseliperavaunu amarok

Puoliperävaunu
Puoliperävaunu voidaan kytkeä vain puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun eli dollyyn. Puoliperävaunun massasta huomattava osa kohdistuu vetoautoon tai dollyyn(Aar 11 § 3), koska akselit sijaitsevat takana. Kytkemätön puoliperävaunu tuetaan kahden tukijalan varaan.

pvaunut-tyypit puoliperävaunu ka irrallaan

Varsinainen perävaunu
Varsinaisen perävaunun vetoaisa on nivelöity(Aar 11 § 3), joten se liikkuu pystysuuntaisesti. Täten varsinaisen perävaunun vetoaisa ei kohdista merkittäviä pystysuuntaisia voimia vetoautoon(Aar 11 § 3) esimerkiksi tien epätasaisuuksissa vaan mukautuu niihin. Varsinaisessa perävaunussa on oltava vähintään kaksi akselia(Aar 11 § 3). Akseleita onkin aina perävaunun kummassakin päässä. Lisäksi etuakselit ovat osa vetolaitetta, joka on tietysti nivelöity perävaunuun niin, että perävaunu voi pyöriä vetolaitteen pystysuuntaisen akselin ympäri.

pvaunut-tyypit varsinainen perävaunu sora-autosta

Apuvaunu eli dolly
Dolly on keskiakseliperävaunu.(Aar 11 § 3) Sen avulla on mahdollista kytkeä puoliperävaunu sellaiseen ajoneuvoon tai hinattavaan ajoneuvoon, jossa on vetokita. Puoliperävaunuhan ei muuten sopisi vetokitaan, koska puoliperävaunussa ei voi olla vetoaisaa.

Monen suomalaisen raskaan ajoneuvoyhdistelmän vetoautoon on kytketty dollyn avulla puoliperävaunu. Yhdistelmä kuitenkin muistuttaa hyvin paljon kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmää.

Suomessa sallitut yhdistelmät

Henkilö- ja pakettiautoon saa kytkeä O1- ja O2-luokan keskiakseliperävaunun, O2-luokan puoliperävaunun sekä O2-luokan varsinaisen perävaunun.(Aakt 32 § 1) Linja-autoon saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai kaksiakselisen varsinaisen perävaunun.(Aakt 32 § 2)

Alla olevassa taulukossa ovat sallitut kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmät sekä niiden ammattikieliset nimitykset.

ka + ppv(1 rekka piirros-ka-ppv
ka + ppv + ppv(2 b-juna piirros-ka-ppv-ppv
ka + ppv + kapv(2 lusikka-haarukka piirros-ka-ppv-kapv
ka + vpv täysperävaunuyhdistelmä piirros-ka-vpv
ka + d + ppv(2, (3 moduuliyhdistelmä piirros-ka-d-ppv
ka + kapv(1 piirros-ka-kapv
1) Yhdistelmän pituus saa olla enintään 22,00 metriä(Aakt 32 § 3)
2) Yhdistelmän pituuden on oltava yli 22,00 metriä(Aakt 32 § 3)
3) Jos puoliperävaunussa on teli, puoliperävaunussa on oltava vähintään kaksi ohjautumatonta akselia(Aakt 32 § 3)

Yli 22,00 metrin pituisen yhdistelmän vetoautossa, apuvaunussa ja perävaunuissa on oltava lukkiutumattomat jarrut.(Aakt 32 § 3)

Koska dolly on keskiakseliperävaunu, saa pelkkää dollyakin vetää tiellä ajettaessa. Hinattavan laitteen saa kytkeä kuorma-autoon vain siinä tapauksessa, että yhdistelmän pituus on korkeintaan 22,00 metriä.(Aakt 32 § 3) Pidempi yhdistelmä on kuitenkin mahdollinen, mikäli yhdistelmä kytkentäkatsastetaan.(Aek 13 § 1)

pvaunut-lusikka-haarukka hartolan taukotuvalla
Kuorma-auton, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä eli lusikka-haarukka

Hinattavan ajoneuvon käyttö tiellä

Tässä osiossa käsittelen ainoastaan autolla, eli M- tai N-luokan ajoneuvolla, vedettäviä hinattavia ajoneuvoja. Jos käsittelen myös muiden luokkien ajoneuvolla vedettävät hinattavia ajoneuvoja, luokka tai luokat mainitsen erikseen.

Autolla vedettävään hinattavaan laitteeseen sovelletaan samoja vaatimuksia kuin auton perävaunuun.(Trafin ohje s. 2)

Ajo-oikeus ja renkaat

Henkilö- ja pakettiauton sekä hinattavan ajoneuvon yhdistelmän kuljettamiseksi vaaditusta ajo-oikeudesta voit lukea lisää tästä artikkelista. Perävaunun renkaita koskevista vaatimuksista voit lukea tästä artikkelista.

Kuormaaminen sekä mitat ja massat

Kuorman sijoittamisesta perävaunuun voit lukea tästä artikkelista ja sitomisesta tästä artikkelista. Suurimmista sallituista mitoista ja massoista sekä niiden selvittämisestä rekisteriotteesta voit lukea tästä artikkelista.

Suurin sallittu nopeus

Auton sekä perävaunun tai hinattavan laitteen yhdistelmän nopeus saa olla enintään 80 kilometriä tunnissa. Suomessa ei missään tilanteessa ole sallittua ajaa yhdistelmällä kovempaa.(Aakt 3 § 3 a)

Lisäksi erilaiset ajoneuvokohtaiset sekä ajoneuvon rakenteeseen liittyvät määräykset rajoittavat yhdistelmän suurinta sallittua nopeutta. Jos autoon on kytketty hinattava ajoneuvo, joka ei kuulu O1-luokkaan ja jossa ei ole jarruja, on yhdistelmän suurin sallittu nopeus 60 km/t. Lisäksi jos autoon on kytketty hinattava ajoneuvo, jossa ei ole jousitusta–, on suurin sallittu nopeus 60 km/t.(Aakt 3 § 3 a)

Jos ajoneuvoyhdistelmässä on rautapintaisia telaketjuja, on sen suurin sallittu nopeus 20 km/t.(Aakt 3 § 3 g) Tämä ei koske kumirenkaiden ympärille laitettuja lumiketjuja, sillä lumiketjujen käyttöä koskevaa nopeusrajoitusta ei ole.(Lturvan sposti)

Valot ja heijastimet

Perävaunussa on oltava:(A-katsastuksen sposti, D 76/756/ETY)

  • kaksi suuntavalaisinta, joihin voi kytkeä hätävilkutuksen
  • takana olevan rekisterikilven valaisin
  • kaksi takavalaisinta
  • takasumuvalaisin.

Lisäksi jos perävaunun leveys ylittää 1,6 metriä, tulee siinä olla kaksi etuvalaisinta.(A-katsastuksen sposti, D 76/756/ETY)

Jos perävaunu ei kuulu O1-luokkaan ja sen leveys on aisa mukaan luettuna enintään 6 metriä, tulee perävaunussa olla peruutusvalo. Jos edellä mainittu pituus on yli 6 metriä, peruutusvaloja on oltava kaksi.(A-katsastuksen sposti, D 76/756/ETY)

Perävaunussa on lisäksi oltava:(A-katsastuksen sposti, D 76/756/ETY)

  • kaksi kolmiomaista heijastinta takana
  • kaksi ei-kolmiomaista heijastinta edessä
  • sivussa ei-kolmiomaisia heijastimia niin monta, että seuraavat määräykset täyttyvät:

Ajoneuvon keskikolmannekseen on sijoitettava vähintään yksi heijastin siten, että etummaisin heijastin on enintään 3 metrin etäisyydellä ajoneuvon etupäästä. Perävaunuissa tähän luetaan mukaan vetoaisa.

Kahden peräkkäisen heijastimen välinen etäisyys saa olla enintään 3 metriä.

Takimmaisen heijastimen ja ajoneuvon takapään välinen etäisyys saa olla enintään 1 metri.

Jarrut

Kokonaismassaltaan yli 750- mutta enintään 3 500-kiloisissa perävaunuissa, eli O2-luokan perävaunuissa, tulee olla jarrut. Luokkaan O1 kuuluvassa perävaunussa jarrut eivät ole pakolliset.(trafi.fi)

Mikäli O1-luokan perävaunu on jarruton, se saa painaa enintään puolet vetoauton omamassasta mutta kuitenkin aina korkeintaan 750 kiloa.(Aakt 32 a § b)

Luokkaan O3 ja O4 kuuluvissa, eli raskaan liikenteen perävaunuissa on oltava kaikkiin pyöriin vaikuttavat jarrut. Jarrujen on oltava lukkiutumattomat.(D 98/12/EY)

Rekisteröiminen

Ennen kuin ajoneuvoa, mukaan lukien hinattavaa ajoneuvoa, saa käyttää Suomessa, se on rekisteröitävä.(a-katsastus.fi) Ensirekisteröinti tarkoittaa ajoneuvon tietojen merkitsemistä rekisteriin ensimmäisen kerran.

Jotta ajoneuvon voi ensirekisteröidä, sille on tehtävä rekisteröintikatsastus sekä hankittava liikennevakuutus. Lisäksi ensirekisteröitäessä on esitettävä todistus ajoneuvon omistusoikeudesta ja maksetusta autoverosta sekä päätös autoverosta.(a-katsastus.fi) Perävaunusta ei kuitenkaan makseta autoveroa(AvL 1 § 1), joten perävaunua rekisteröitäessä kahta viimeksi mainittua asiakirjaa tuskin tarvitsee.

pvaunut-jarrullisen aisan osat

Mikäli rekisterissä oleviin ajoneuvoa koskeviin tietoihin tulee muutoksia, on ajoneuvo muutorekisteröitävä. Muutosrekisteröintiin velvoittavia tietoja ovat esimerkiksi vakuutusyhtiön vaihtuminen tai omistajan vaihtuminen mutta ei esimerkiksi omistajan nimen tai osoitteen vaihtuminen.(minilex.fi)

Mikäli ajoneuvon rakenteisiin tai varusteisiin tehdään muutoksia, jotka vaativat ajoneuvon muutoskatsastamista, on ajoneuvo muutosrekisteröitävä.(minilex.fi)

Katsastaminen

Hinattavan ajoneuvon saattaa joutua rekisteröintikatsastamaan niin, kuin Rekisteröiminen-luvussa kerrotaan. Muita hinattavia ajoneuvoja koskevia katsastuslajeja ovat määräaikaiskatsastus, muutoskatsastus sekä kytkentäkatsastus.

Määräaikaiskatsastuksessa tarkastetaan, että ajoneuvo on liikenteessä turvallinen ja että ajoneuvosta ei aiheudu liiallisia ympäristöhaittoja. Lisäksi määräaikaiskatsastuksessa valvotaan ajoneuvoon kohdistuvien verojen ja maksujen suorittamista sekä valvotaan rekisterissä olevien tietojen oikeellisuutta.(Trafi.fi)

Kokonaismassaltaan enintään 750-kiloista eli O1-luokan perävaunua ei tarvitse määräaikaiskatsastaa.(Trafi.fi) Myöskään hinattavaa laitetta ei tarvitse määräaikaiskatsastaa.(Trafi.fi)

Kokonaismassaltaan yli 750-kiloiset mutta enintään 3 500-kiloiset eli O2-luokan perävaunut on määräaikaiskatsastettava kahden vuoden kuluttua rekisteriotteeseen merkitystä käyttöönottopäivästä niin, että perävaunut katsastetaan viimeistään kyseisen vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen perävaunut täytyy määräaikaiskatsastaa kahden vuoden välein aina vuoden loppuun mennessä.(Trafi.fi)

Esimerkiksi 1.6.2015 käyttöön otettu O2-luokan perävaunu täytyy katsastaa 31.12.2017 mennessä. Seuraavan kerran perävaunu täytyy katsastaa 31.12.2019 mennessä.

pvaunut-puolikkaan vetopöydän osia
Puoliperävaunun ja sen vetoauton kytkentään kuuluvia osia

Kokonaismassaltaan yli 3 500-kiloiset perävaunut täytyy määräaikaiskatsastaa ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain.(Trafi.fi) Jos raskas perävaunu on hyväksytty tietyn vetoauton vetämäksi, saa perävaunun määräaikaiskatsastaa sinä aikana, jolloin vetoauto on määräaikaiskatsastettava. Tätä pidetään erilliskytkentäkatsastuksena.(Trafi.fi)

Muutoskatsastuksessa ajoneuvoon tehdyt merkittävät muutokset hyväksytään ja ne merkitään ajoneuvon rekisteriin. Perävaunu täytyy muutoskatsastaa muun muassa silloin, kun sen enimmäismassa tai ulkomitta muuttuu, ja silloin, kun perävaunu muutetaan eläinten tai vaarallisten aineiden kuljetukseen sopivaksi.(Trafi.fi)

Kytkentäkatsastuksessa vetävän ajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon yhdistelmä tai niiden välinen kytkentä hyväksytään. Hyväksyntä vaaditaan kuitenkin vain silloin, kun kyseessä on erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvoyhdistelmä. Samoin kytkentäkatsastus vaaditaan silloin, kun ajoneuvojen kytkentälaitteet, sähköjohtojen kytkentä ja paineilmalla toimivien jarrujen letkujen liittimet poikkeavat yleisesti ajoneuvoissa käytettävistä kytkentälaitteista.(Trafi.fi)

Kytkentäkatsastus on pakollinen lisäksi kytkettäessä kuorma-autoon hinattava laite siten, että yhdistelmän pituus ylittää 22 metriä tai että hinattavan laitteen kokonaismassa ylittää kytkinlaitteelle kohdistuva massa mukaan lukien 20 tonnia.(Trafi.fi)

Vakuuttaminen

Liikenteessä käytettävillä ajoneuvoilla on oltava liikennevakuutus. Tämä velvollisuus koskee myös hinattavia ajoneuvoja.(lvk.fi) Niiden rekisteröiminen ei edes ole mahdollista, jos ajoneuvoja ei ole ensin vakuutettu.

Liikennevakuutusta ei kuitenkaan ole pakko ottaa rekisteröinnistä vapautettuun perävaunuun, perärekeen tai hinattavaan laitteeseen. Rekisteröinnistä vapautettuja perävaunuja ovat esimerkiksi moottoripyörän, traktorin ja moottorityökoneen perävaunut.(lvk.fi)

Mittoja ja massaa rajoittavat liikennemerkit

Yleisesti Suomen teillä saa ajaa ajoneuvoilla, joiden mitat ja massat täyttävät asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä määritetyt ehdot. Esimerkiksi ajoneuvon vetävään akselistoon ei saa kohdistua suurempaa massaa kuin 11,5 tonnia ja kolmiakselistoisen ajoneuvon suurin sallittu massa on tilanteesta riippuen 25 tai 26 tonnia.

Joillakin tieosuuksilla ei kuitenkaan ole turvallista ajaa kaikilla ehdot täyttävillä ajoneuvoilla. Tie voi vaikkapa alittaa hyvin matalan sillan tai sen kantavuus on voinut kärsiä aikojen saatossa. Tällaiset tieosuudet merkitään erillisillä liikennemerkeillä.

Yleistä merkeistä

Ajoneuvon mittoja ja massaa rajoittavat liikennemerkit kuuluvat kielto- ja rajoitusmerkkien ryhmään. Suurin osa merkeistä on pyöreitä ja niissä on kaksi väriä niin, että merkin keskellä on keltainen ympyrä ja sen ympärillä punainen kehä. Suurin sallittu mitta tai massa on merkitty mustalla numerolla, ja sen perässä on luvun yksikkö. Kirjain t tarkoittaa tonneja ja m metrejä. Lukema tarkoittaa suurinta sallittua arvoa, eli ajoneuvon massa tai mitta saa olla yhtä suuri kuin lukema mutta ei suurempi.

Merkki 341 määrää ajoneuvon suurimman sallitun pituuden, merkki 342 leveyden ja merkki 343 korkeuden. Merkki 344 määrää ajoneuvon ja merkki 345 ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun massan. Merkki 346 taas määrää ajoneuvon akselistoon ja merkki 347 teliin kohdistuvan suurimman sallitun massan. Merkkien vaikutusalue alkaa välittömästi merkistä ja ulottuu vastakkaista ajosuuntaa varten asetettuun merkkiin. Käytännössähän vaikutusalueella ei ole useinkaan merkitystä, koska merkkiä ei saa ohittaa ajoneuvolla, joka ei täytä ehtoja.

Kun raskaammilta ajoneuvoilla ajaminen halutaan kieltää melu- tai saastehaittojen takia, voidaan käyttää merkkiä 313 ja 319. Niitä ei voi kuitenkaan käyttää kuorma- tai linja-autojen kieltämiseen sillä perusteella, että kyseiset ajoneuvot olisivat yksiselitteisesti aina liian painavia tai suurikokoisia.

Ennakkoon varoittaminen

Yleensä mittaa ja massaa rajoittavia merkkejä käytetään myös ennakkovaroituksissa. Jos merkki sijaitsee saman tien varrella kuin rajoitettu kohta, on ennakkomerkki muuten sama mutta sen alapuolella on lisäkilpi. Lisäkilvessä on metreissä – ja joskus kilometreissä – ilmoitettu etäisyys rajoitettuun kohteeseen. Jos ennakkomerkki sijaitsee toisen tien varressa, on lisäkilvessä nuoli. Näissä tapauksissa merkin vaikutusalue alkaa lisäkilven osoittamassa paikassa eli tietyn etäisyyden päässä tai sillä risteävällä tiellä, johon nuoli viittaa. Toisin sanoen ennakkomerkin ohi voi ajaa millä tahansa ajoneuvolla, jos esimerkiksi kääntyy toiselle tielle ennen rajoitettua kohtaa.

Merkki 342 ja lisäkilven yhdistelmä varoittaa matalammasta kohteesta ennakkoon. Käytännössä yhdistelmä siis ilmoittaa, että seuraavasta risteyksestä ei kannata kääntyä oikealle yli 4,3 metriä korkeilla ajoneuvoilla. Oikealle kuitenkin saa korkeammillakin ajoneuvoilla kääntyä, koska merkin 342 vaikutusalue ei ala tästä. Sama periaate koskee muitakin rajoitetusta kohdasta ennakkoon ilmoittavia merkkejä.

Yllä olevassa kuvassa oleva merkki 342 ja lisäkilven yhdistelmä varoittaa matalammasta kohteesta ennakkoon. Käytännössä yhdistelmä siis ilmoittaa, että seuraavasta risteyksestä ei kannata kääntyä oikealle yli 4,3 metriä korkeilla ajoneuvoilla.

Oikealle kuitenkin saa korkeammillakin ajoneuvoilla kääntyä, koska merkin 342 vaikutusalue ei ala tästä. Voihan esimerkiksi kuorma-auto joutua ajamaan asiakkaan pihaan juuri ennen korkeusrajoitettua kohtaa olevasta liittymästä. Sama periaate koskee muitakin rajoitetusta kohdasta ennakkoon ilmoittavia merkkejä.

Myös sinisissä opastetauluissa saa käyttää merkkejä 341–347. Tällöin voidaan ilmoittaa, että johonkin paikkaan vievän tien varrella on rajoitettu kohta.

Erikoiskuljetuksissa liikennemerkein osoitettuja painorajoituksia on noudatettava, ellei erikoiskuljetuksen luvassa ole myönnetty lupaa poiketa niistä. Lupa annetaan jokaisesta rajoitetusta tieosuudesta erikseen, eikä erikoiskuljetukselle myönnetty reitti pelkästään oikeuta rikkomaan mahdollisesti reitin varrella olevia painorajoituksia.

mittamassarajat-ennakkotaulu 2- ja3-aksel teli

Yläpuolisessa kuvassa on painorajoitetun sillan ennakkomerkki. Vastaavanlaisissa ennakkomerkeissä ilmoitetaan tiedot seuraavasti: [suurin sallittu akselistoon kohdistuva massa] / [suurin sallittu teliin kohdistuva massa] ([suurin sallittu 3-akselistoiseen teliin kohdistuva massa]) / [ajoneuvon suurin sallittu massa] / [ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa]. Tietoa painorajoituksista on jutun loppupuolella.

Kuvan tiellä 700 metrin päässä olevalle sillalle saa ajaa esimerkiksi tukkirekka, joka painaa enintään 60 tonnia ja jonka vetoauto sekä perävaunu painaa enintään 35 tonnia. Tukkirekan teliin ei myöskään saa kohdistua 18:a tonnia suurempaa massaa, ja mikäli telissä on 3 akselistoa, siihen ei saa kohdistua 24:ä tonnia suurempaa massaa.

Mittoja rajoittavat merkit

Ajoneuvon suurin sallittu leveys

Liikennemerkki 341 määrää ajoneuvon suurimman sallitun leveyden. Leveyteen lasketaan myös kuorma. Tavanomaisesti ajoneuvo saa olla leveydeltään enintään 2,6 metriä. Erikoiskuljetuksessa ilman erillistä lupaa käytettävä ajoneuvo taas saa olla enimmillään 4 metriä leveä. Kun kohta tiessä on niin kapea, että siitä ei voi kulkea turvallisesti enintään 4 metriä leveällä ajoneuvolla, käytetään merkkiä 341. Merkissä oleva leveys saa olla enintään 4,0 metriä, koska leveämmissä kohdissa merkki ei ole tarpeellinen.

Ajoneuvon suurin sallittu korkeus

Ajoneuvon suurin sallittu korkeus on vuoden 2013 lokakuusta lähtien saanut olla 4,4 metriä. Liikennemerkki 342 määrittää ajoneuvon suurimman sallitun korkeuden. Sellainen merkki on alapuolisessa kuvassa. Merkkiä käytetään niissä tapauksissa, kun jotakin estettä – yleensä siltaa tai sähköjohtoa – ei voi turvallisesti alittaa 4,4 metriä korkealla ajoneuvolla. Ajoneuvon korkeuteen lasketaan kuorma mukaan.

mittamassarajat-korkeusrajoitus 3-7 metriäAjoneuvon suurin sallittu pituus

Liikennemerkki 343 määrittää ajoneuvon suurimman sallitun pituuden. Vaikka merkissä on vain kuorma-auton kuva, merkki koskee kaikkia ajoneuvoja sekä lisäksi ajoneuvoyhdistelmiä. Ajoneuvon pituuteen lasketaan kuorma mukaan. Merkin 343 tarkoitus on kieltää ajoneuvoja ajamasta sellaisiin paikkoihin, joihin ne eivät sovi tai joissa ne eivät mahdu kääntymään. Helsingissä merkkiä kuitenkin käytetään paljon siihen tarkoitukseen, että ajaminen suurikokoisilla kuorma-autoilla ja yhdistelmillä haluaan kieltää pienillä välikaduilla.

Korkeus- ja leveysmerkkien pelivara

Merkeissä 341 ja 342 ilmoitetaan vapaa leveys ja korkeus. Toisin sanoen merkissä oleva lukema on hieman pienempi kuin rajoitetun kohdan todellinen mitattu leveys tai korkeus. Pääsääntöisesti mitattu arvo pyöristetään alaspäin 0,1 metrin tarkkuudella ja arvosta vähennetään sen jälkeen 0,1 metriä. Esimerkiksi mitattu leveys 3,48 pyöristetään arvoon 3,40. Tästä vähennetään 0,1 ja saadaan liikennemerkkiin lukema 3,3 metriä.

Merkeissä voidaan ilmoittaa myös laskutoimitusten tulosta pienempikin arvo. Esimerkiksi jos silta on vastakkaisen ajosuunnan kaistan yläpuolella matalampi kuin toisella kaistalla, on molempien ajosuuntien liikennemerkkiin mahdollista merkitä matalampi arvo. Jos jonkin matala kohta on nimittäin vaikkapa umpikujan varrella, ei liian korkea ajoneuvo takaisin päin ajaessaan mahtuisi matalammasta kohdasta. Laskutoimituksen tulosta pienempi arvo voidaan ilmoittaa myös siinä tapauksessa, että vaikkapa kapeita kohtia on kaksi peräkkäin ja jälkimmäinen kohta on kapeampi kuin ensimmäinen.

Liikennemerkki 342 sijoitetaan esteeseen ajokaistan keskikohdan yläpuolelle, jos esteen kohdalla on vain yksi kaista tai ohituskielto. Jos kaistoja on useita ja esteen korkeus eroaa eri kaistojen kohdalla vähintään 0,2 metrillä, merkitään kukin kaista erikseen. Tällöin kaistakohtaiset korkeudet ilmoitetaan merkillä 365. Lisäksi esteeseen kaistan yläpuolelle asetetaan merkki 342 niiden kaistojen kohdalla, joissa ajoneuvon korkeutta täytyy rajoittaa.

Ylipäätään ajoneuvon mittoja tai massoja rajoittavan merkin ohittaminen on omalla vastuulla. Esimerkiksi ohjeet pelivaran laskemiseksi on Liikenneviraston ohjeissa, mutta aina sitä ei välttämättä ole merkkejä asennettaessa huomioitu. Lisäksi uudistettu asetus velvoittaa kuljetuksen suorittajan sekä kuljettajan varmistumaan siitä, että ajoneuvolla voi ajaa kuljetukseen käytettävällä reitillä olevien yläpuolisten esteiden ali. Tämä koskee vain yli 4,2 metriä korkeita ajoneuvoja.

Massaa rajoittavat merkit

Ajoneuvon suurin sallittu massa

Liikennemerkillä numero 344 rajoitetaan ajoneuvon massaa. Sen nimitys onkin Ajoneuvon suurin sallittu massa. Merkkiä tapaa usein siltojen yhteydessä sekä sellaisilla pienillä teillä, joiden kantavuutta kelirikko on heikentänyt. Itse asiassa kelirikon tapauksissa merkkiä saa pitää esillä vain niin kauan, kuin kelirikon tietä heikentävä vaikutus kestää.

Merkki koskee ajoneuvon todellista massaa, oli ajoneuvo kuormattu tai ei. Rekisteriotteeseen merkitty suurin sallittu kokonaismassa ei vaikuta siihen, saako merkin rajoittamalle osuudelle ajaa. Tämä selittyy sillä, että rekisteriotteessa on lukema, jonka suuruinen kokonaismassa saa enintään olla. Ajoneuvon kokonaismassa ei välttämättä ole painorajoitetulle alueelle saavuttaessa juuri otteen lukeman suuruinen.

mittamassarajat-15 tonnin painorajoitusAjoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa

Merkki 345 tarkoittaa ajoneuvoyhdistelmän tai ajoneuvon suurinta sallittua massaa, vaikka nimitys on Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa. Jos merkissä on arvo 30 tonnia, ei merkin vaikutusalueelle saa ajaa täyteen kantavuuteen lastatulla viisiakselistosella autolla sen enempää kuin täyteen kantavuuteen lastatulla seitsemänakselistosella täysperävaunuyhdistelmällä. Kuitenkin aivan kuten merkissä 344, on tässäkin kyse todellisesta massasta, joten rekisteriotteen merkinnät eivät merkitse mutta autovaa’an lukema kylläkin.

Jos merkki 345 ei koskisi yhdistelmien lisäksi ajoneuvoja, saisi 30 tonnin rajoituksen sisältävän merkin ohi ajaa ohi vaikkapa 32-tonnisella sora-autolla. Se on aika päivänselvää. Miksi ei sitten voisi käyttää vain ajoneuvon suurinta sallittua massaa rajoittavaa merkkiä? Tähän kysymykseen on hauska vastata esimerkin avulla.

Olkoon Taka-Pajulantiellä merkki 345, jonka mukaan suurin sallittu massa on 50 tonnia. Rekka-Pena tulee kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmällä paikalle ja toteaa, että ei saisi mennä ohi 50 tonnia painavalla ajoneuvolla. Ok, asia hyvä, Pena hymähtää. Hänen vetoautonsa ei painakaan kuin 25 tonnia, ja kärrykin on 29-tonninen, joten mikäs siinä, toivottavasti silta ei romahda 54 tonnin yhteispainon alla.

Todella usein massoja rajoittavia merkkejä on jotakin kohtaa varten useita, koska varsinkin silloilla halutaan kaikenkaikkisen massan lisäksi rajoittaa pistemäistä massaa. Alapuolisen kuvan merkkien mukaan pelkästään yhdistelmän sekä yksittäisen ajoneuvon massa ei saa olla suurempi kuin 50 tonnia. Yhdistelmän tai ajoneuvon teliin ei saa kohdistua 16:a tonnia suurempaa massaa – oli telissä akselistoja sitten kuinka monta hyvänsä.

mittamassarajat-saviontien merkit2-akselistoiselle telille sopiva rajoitus voi kuitenkin olla kohtuuton vaikkapa 3-akselistoiselle telille – jakaantuuhan massa laajemmalle alueelle, kun akselistoja on lähekkäin useampi. Näinpä toisinaan merkkien seassa on lisäkilpi, joka rajoittaa erikseen 3-akselistoiseen teliin kohdistuvaa massaa.

Suurin sallittu akselistoin tai teliin kohdistuva massa

Merkeillä 346 rajoitetaan suurinta sallittua akselistoon ja merkillä 347 teliin kohdistuvaa massaa. Normaalistikaan akselistoon kohdistuva massa ei saa olla suurempi kuin 10,0 tonnia, kun kyseessä on muu kuin vetävä akselisto. Vetäväänkään akselistoon ei saa kohdistua enempää kuin 11,5 tonnin massa.

Teliin kohdistuva enimmäismassa vaihtelee 11,5 tonnista 24 tonniin sen mukaan, monta akselistoa telissä on ja mitkä telin akselistojen välit ovat. Joka tapauksessa näillä kahdella liikennemerkillä tarkoitetaan ajoneuvon todellista akselistoon tai teliin kohdistuvaa massaa sillä hetkellä, kun ajoneuvo on merkin kohdalla.

Merkit 346 ja 347 ovat oikeastaan aika vaativia. Miten kuljettaja voi tietää, miten paljon ajoneuvon kokonaismassasta kohdistuu akselistoon ja miten paljon teliin?

Tyhjä ajoneuvo on oletettavasti suunniteltu niin, että sen massa jakautuu tasaisesti etu- ja taka-akselistoihin. Ainakaan tyhjässä ajoneuvossa ei ylity siinä sallitut suurimmat akselistoon ja teliin kohdistuvat massat. Sen sijaan kuormatessaan kuljettajanhan tulisi tietää, kuinka kuorman massa jakautuu akselistoihin ja teliin. Jos kuorma on sijoitettu tasaisesti koko kuormatilan pituudelta, pysyvät myös akselistoon ja teliin kohdistuvat massat todennäköisesti sallituissa puitteissa.

Tällöin ratkaisevaa onkin ajoneuvossa sallittu suurin akselistoon ja teliin kohdistuva massa. Otetaan esimerkiksi kolmeakselistoinen kuorma-auto, jonka etuakseliston suurin sallittu massa on 8 tonnia ja telin 19 tonnia. Lasse Rahtari on lastannut auton täyteen ja sijoittanut kuorman tasaisesti, jolloin massat pysyvät sallituissa rajoissa mutta ovat lähellä enimmäisarvoja. Seuraavassa kuvassa on erilaisia merkkejä ja niiden yhdistelmiä sekä Lassen auto.

mittamassarajat-saako vaikutusalueelle ajaaTeliin kohdistuvaa massaa rajoittavan merkin tulkinnasta on lainsäädännössä eräs poikkeus. Poikkeus koskee ensinnäkin ajoneuvoja, joissa on kaksiakselistoinen teli ja telin akselistojen väli on vähintään 1,5 metriä. Toiseksi se koskee ajoneuvoja, joissa on kolmeakselistoinen teli ja telin kaikki kolme akselistoa ovat käytössä, siis tienpinnassa kiinni. Tällaisten ajoneuvojen teliin kohdistuva massa saa ylittää liikennemerkissä 347 ilmoitetun lukeman siten, kuin ajoneuvon rekisteriotteessa asiasta on määritelty.

Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat ja massat

Tammikuun 21. päivä 2019 asetukseen tulleita muutoksia, jotka koskevat pääasiassa ajoneuvojen suurimpia sallittuja mittoja, ei ole vielä päivitetty artikkeliin.

Hyppää suoraan asiaan

Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat
Perävaunujen suurimmat sallitut mitat
Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat
Siltasääntö
Vaatimus vähimmäistehosta
Autojen suurimmat sallitut massat
Perävaunujen suurimmat sallitut massat
Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut massat

Ovatko määräykset suurimmista sallituista mitoista ja massoista painajaismainen, hämyinen kuva lukemattomista erilaisista kilo- ja tonnimääristä sekä yhä vain uudesta poikkeuksesta poikkeukseen? No, sitä ne määräykset itse asiassa todellisuudessa ovat. Sen vuoksi 4WETOA-saitilla on kunnia tarjota tieto enimmäismitoista ja -massoista selkeästi yhdellä sivulla. Onhan kyse tavaran kuljettamista käsittelevästä blogista.

Parhaina päivinä satakunta kävijää vetävä artikkeli on nyt huippukunnossa: Tieto on selkeästi jäsenneltynä ja lähteet on asiallisesti merkitty. Kieli on selkeää ja sääntöjen mukaista.

Eiköhän sitten mennä itse asiaan.

Omamassa ja kokonaismassa

Omamassa tarkoittaa ajoneuvon massaa silloin, kun ajoneuvo on ajokuntoinen. Omamassaan luetaan kuljettaja, kaikki tavanomaiset varusteet, vararengas, työkalut, voiteluaineet, jäähdytysneste ja 90 prosenttia polttoaineesta. Matkailuauton omamassaan luetaan lisäksi 90 prosenttia juomavesi- ja kaasusäiliöiden sisällöstä. Kuljettajan massaksi on laskettava 75 kiloa.(Katsastajan käsikirja s. 15)

Kokonaismassa tarkoittaa suurinta sallittua massaa, joka ajoneuvolla saa olla kuormattuna(Katsastajan käsikirja s. 15). Kokonaismassa ei siis tarkoita ajoneuvon todellista massaa, vaan kyseessä on täysin ennalta määrätty raja-arvo. Kokonaismassa merkitään rekisteriotteen tekniseen osaan eli I-osaan kohtaan Tieliikenteessä sallittu suurin kok.massa.(Turun Sanomat 18.5.2015) Kokonaismassan on yleensä määrittänyt ajoneuvon tai alustan valmistaja, ja arvo perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn(Katsastajan käsikirja s. 15).

Hinattava ajoneuvo ja laite sekä perävaunu

Hinattava ajoneuvo on ajoneuvo, joka kytketään eikä se kulje omalla käyttövoimalla. Hinattavia ajoneuvoja ovat perävaunut sekä hinattavat laitteet.(3 § 3) Hinattavia laitteita ovat esimerkiksi ajoneuvolla vedettävät aggregaatit sekä työmaakopit. Lue perusteellisemmin hinattavista ajoneuvoista ja perävaunuista tästä artikkelista.

Rekisteriotteen arvot

Lastatessaan ajoneuvoa kuljettajan tulee selvittää, kuinka paljon tavaraa hän voi lastata. Tällöin hänen on ensisijaisesti tutustuttava ajoneuvon – ja perävaunua käyttäessään myös perävaunun – rekisteriotteeseen, johon on merkitty ajoneuvon suurimmat sallitut massat. Niitä on noudatettava ensisijaisesti.(19 a § 1)

Niin sanotun ajoneuvon kantavuuden, eli suurimman sallitun kuorman massan, saa selville vähentämällä kokonaismassasta omamassan. Rekisteriotteessa kokonaismassa on kentässä Tieliikenteessä suurin sallittu kokonaismassa ja omamassa kentässä Ajoneuvon omamassa. Tämä pätee niin vetoautoihin kuin perävaunuihin.(Turun Sanomat 18.5.2015)

Perävaunua kytkettäessä on huomioitava vetoauton rekisteriotteeseen mahdollisesti merkitty perävaunumassa. Rekisteriotteessa perävaunumassasta on kaksi arvoa, joista toinen koskee jarrullista ja toinen jarrutonta perävaunua. Jos perävaunussa ei ole jarruja, ei sen massa saa ylittää [Perävaunumassa] jarruitta -kenttään merkittyä arvoa. Jos perävaunussa on jarrut, noudatetaan tietysti Perävaunumassa jarruin -kenttää.(Turun Sanomat 18.5.2015) Yleensä näissä kentissä on arvo vain henkilö- ja pakettiautojen rekisteriotteissa.

Jos rekisteriotteessa ei ole ilmoitettu perävaunun suurinta sallittua massaa, on huomioitava seuraavat määräykset. Ne eivät koske kuitenkaan polkupyörään, mopoon, moottoripyörään eikä kolmi- ja nelipyörään kytkettävää hinattavaa ajoneuvoa.(32 § 1)

  • Vetoauton suorituskyvyn ja rakenteen sekä kytkentälaitteen lujuuden on sovittava hinattavan ajoneuvon vetämiseen.(32 § 1 a)
  • Jarruttoman perävaunun massa saa olla enintään puolet vetoauton omamassasta ja kuitenkin enintään 0,75 tonnia(32 § 1 b)
  • Jarruttoman hinattavan laitteen massa saa olla enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta massasta.(32 § 1 b)
  • Jos hinattavassa ajoneuvossa on työntöjarrut ja se kytketään henkilö- tai pakettiautoon, saa hinattavan ajoneuvon massa olla enintään vetoauton kokonaismassan suuruinen. Jos vetoauto on maastoauto tai maastopakettiauto, saa hinattavan ajoneuvon massa olla enintään 1,5 kertaa vetoauton kokonaismassan suuruinen. Missään tapauksessa hinattavan ajoneuvon massa ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 3,5 tonnia.(32 § 1 c)
  • Jos perävaunussa on työntöjarrut ja se kytketään kuorma- tai linja-autoon, saa perävaunun massa olla korkeintaan 3,5 tonnia.(32 § 1 d)
  • Jos hinattava ajoneuvo ei ole puoliperävaunu ja siinä on vetoauton jarrujen yhteydessä toimivat jarrut, saa sen massa olla korkeintaan 1,7 kertaa vetoauton kokonaismassa.(32 § 1 e)
  • Jos kuorma-autoon liitetään perävaunu tai perävaunuja niin, että yhdistelmän pituus on suurempi kuin 22,00 metriä, saa perävaunun tai perävaunujen massa olla korkeintaan 2,5 kertaa vetoauton kokonaismassa.(32 § 1 e)

Yhdistelmän kokonaismassa ei saa olla suurempi kuin ajoneuvojen rekisteriotteeseen merkittyjen suurimpien sallittujen massojen summa.(19 a § 1) Tosin kokonaismassa ei myöskään saa ylittää alla olevissa taulukoissa olevia enimmäismassoja eikä siltasäännöstä mahdollisesti määräytyviä enimmäismassoja.

Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä

Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmässä kuormasta kohdistuu massaa sekä vetoautoon että perävaunuun. Kuormasta vetoautoon saa kohdistua massaa enintään sen verran, kuin mitä saa vähentämällä vetoauton kokonaismassasta omamassan. Perävaunun akseleihin taas saa kohdistua sen verran, kuin mitä saa vähentämällä perävaunun kokonaismassasta omamassan. Yhdistelmän eri osiin kohdistuvan massan suuruus ei kuitenkaan saa ylittää suurinta sallittua yhdistelmän massaa eikä mahdollisesti siltasäännöstä määräytyvää enimmäismassaa.

Henkilöauton kattokuorma

Henkilöauton katolla kuljetettavan tavaran massa saa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta.(45 § 3) Kattokuorman suurimman sallitun massan saa siis selville kertomalla henkilöauton omamassan 0,1:llä. Henkilöauton suurinta sallittua kokonaismassaa ei saa kuitenkaan katollekaan kuormattaessa ylittää.(45 § 3)

Alla olevassa videossa kerron raskaiden ajoneuvojen enimmäismassoista.

Ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa
Henkilöauto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
M1
4,40 m 2,55 m 12,00 m    
Pakettiauto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
N1
4,40 m 2,60 m 12,00 m    
Kuorma-auto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1)
N2, N3
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
12,00 m Leveys 1) koskee kuorma-autoa, jota käytetään yli 22,00 metrin mittaisessa yhdistelmässä ja joka ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee muita kuorma-autoja.(25 § 2)
Linja-auto(25 § 1, 25 § 2, 24 § 1) (*
M2, M3
jossa on kaksi akselia
4,40 m 2,55 m 13,50 m
jossa on akseleita kolme tai enemmän
4,40 m 2,55 m 15,00 m    
jossa on nivel
4,40 m 2,55 m 18,75 m    
jossa on enemmän kuin yksi nivel
4,40 m 2,55 m 25,25 m    
Traktori ja moottorityökone(29 § 1) T
2,60 m Traktorin pituutta ja korkeutta ei asetuksessa erikseen säädetä. On kuitenkin syytä huomioida, että auton suurin sallittu korkeus on 4,40 m.

Traktorin ja moottorityökoneen leveys saa olla alle tai tasan 3,00 metriä, jos niitä siirretään työmaalta toiselle tai huoltoon.(29 § 1)

Traktorin leveyteen ei lasketa traktoriin liitettyä työvälinettä eikä levikepyöriä. Kuitenkin jos levikepyörien kanssa leveys on yli 2,60 m, on traktorissa oltava heijastimet. Pimeällä ajettaessa on oltava myös valot.(29 § 2)

Tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta mittoja koskevia säädöksiä. Niiden leveys tiellä ajettaessa saa olla yli 4,00 metriä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. Työkone tai laite ei myöskään saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava.(30 § 1)

 
*) Jos linja-auto on rekisteröity museoajoneuvoksi, sen suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Tällöin linja-auto kuitenkin saa olla liikennekäytössä enintään 50 päivää ajalla 1.1.–31.12.(25 § 2)

Muuta huomioitavaa
Ajoneuvon suurin sallittu korkeus ei saa ylittyä silloinkaan, kun ajoneuvo on kuormaamaton tai siinä olevan telin nostoakseli on yläasennossa.(25 § 1)

Kuljetusyrityksen tai muun kuljetuksen suorittajan sekä ajoneuvon kuljettajan on varmistuttava siitä, että ajoneuvo ei valitulla reitillä osu tien yläpuolella oleviin rakenteisiin. Tämä vaatimus koskee vain yli 4,20 metriä korkeita ajoneuvoja sekä sitä reittiä, jota pitkin ajoneuvo kulkee.(25 § 1)

Perävaunujen suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa  
Keskiakseliperävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
4,40 m 2,60 m 12,50 m Perävaunun pituus mitataan etureunasta takareunaan, eli vetoaisaa ei lasketa pituuteen mukaan(24 § 2b).Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)
Puoliperävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
4,40 m 2,60 m 1) 12,00 m
2) 2,04 m
Etäisyys 1) mitataan vetotapin keskikohdasta perävaunun takareunaan. Etäisyys 2) mitataan vetotapin keskikohdasta vaakatasossa perävaunun etupuolelle uloimpaan kohtaan, joka on todennäköisesti etukulma.(24 § 2a)Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)  
Varsinainen perävaunu(25 § 1, 25 § 2, 24 § 2)
O
joka vetoauton kanssa muodostaa yli 22,00 metrin mittaisen yhdistelmän
4,40 m 2,55 m 1) 12,00 m
2) 2,04
Etäisyys 1) mitataan etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun takareunaan.(24 § 2a) Etuakseliston kääntöpiste on se kohta, jossa esimerkiksi laakeroinnin avulla perävaunu pyörii etuakselistojen keskiakselin ympäri.Etäisyys 2) mitataan kääntöpisteestä vaakatasossa perävaunun etupuolelle uloimpaan kohtaan, joka on todennäköisesti etukulma.(24 § 2a)Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)  
Muu varsinainen perävaunu
4,40 m 2,60 m 12,50 m Perävaunun pituus mitataan etureunasta takareunaan, eli vetoaisaa ei lasketa pituuteen mukaan(24 § 2b).Jos perävaunu kuuluu O3- tai O4-luokkaan, sen leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 15 sentillä.(25 § 3)  

Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat

Korkeus Leveys Pituus Lisätietoa  
Henkilöauto(24 § 3a, 24 § 3b, 25 § 1, 25 § 2)
M1
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
18,75 m Leveys 1) koskee henkilöautoa.(25 § 2) Leveys 2) koskee perävaunua.(25 § 2)  
johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
16,50 m Leveys 1) koskee henkilöautoa.(25 § 2) Leveys 2) koskee perävaunua.(25 § 2) Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)
 
Pakettiauto(24 § 3a, 24 § 3b, 25 § 1, 25 § 2) N1
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu(24 § 3a)
4,40 m 2,60 m 18,75 m    
johon on kytketty puoliperävaunu(24 § 3b)
4,40 m 2,60 m 16,50 m Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 35 sentillä.(25 § 3)  
Kuorma-auto(24 § 3b, 24 § 3c, 25 § 1, 25 § 2) N2, N3
johon on kytketty keskiakseliperävaunu
4,40 m 2,60 m 18,75 m    
johon on kytketty varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.  
johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 2,60 m 16,50 m    
johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty keskiakseliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)

Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.

 
johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty puoliperävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
25,25 m Leveys 1) koskee sellaisia yhdistelmiä, jonka ajoneuvojen kuormakoria ei ole lämpöeristetty. Leveys 2) koskee sellaisia yhdistelmiä, joiden pituus on enintään 22,00 metriä, sekä yhdistelmiä, joiden kuormakori on lämpöeristetty.(25 § 2)

Yhdistelmään kuuluvien ajoneuvojen kuormatilojen ulkopituuksien summa saa olla enintään 21,42 metriä.(24 § 3d) Ulkopituus tarkoittaa kuormatilan ulkopuolista mittaa etureunasta takareunaan.

 
Linja-auto(24 § 3a, 25 § 1, 25 § 2) M2, M3
johon on kytketty keskiakseliperävaunu tai varsinainen perävaunu
4,40 m 1) 2,55 m
2) 2,60 m
18,75 m Leveys 1) koskee linja-autoa.(24 § 2a) Leveys 2) koskee perävaunua sekä museoajoneuvoksi rekisteröityä linja-autoa.(24 § 2a, 24 § 2a)  
Muu ajoneuvoyhdistelmä
 
16,50 m Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään ja kevyeen nelipyörään kytkettävän perävaunun leveys saa olla korkeintaan 1,50 metriä.(34 § 1) Polkupyörään kytkettävän perävaunun leveys saa enintään 1,25 metriä.(34 § 2) Traktoriin kytkettävä perävaunu saa olla enintään 2,60 metriä, mutta leveys saa ylittää traktorin leveyden.

Jos traktorin leveys on yli 2,60 metriä ja siihen kytketään hinattava laite, saa hinattavan laitteen leveys olla enintään yhtä suuri kuin traktorin leveys. Tällöin hinattavaa laitetta ei saa vetää tiellä muulloin kun siirrettäessä sitä työmaalta toiselle tai huoltoon.(29 § 3)

Traktoriin kytkettävä perävaunu saa olla yli 2,60 metriä mutta enintään 3,30 metriä, mikäli perävaunu on tarkoitettu lietelannan kuljetukseen ja levitykseen. Jos tällaisen perävaunun leveys on yli 2,60 metriä, on siinä oltava heijastimet ja pimeän tai muuten huonontuneen näkyvyyden aikaan myös valot.(29 § 4)

 

mitatmassat-vpv-yhdistelmän mittoja

Siltasääntö

Niin sanottu siltasääntö koskee 4- ja 5-akselista autoa(21 § 3) sekä ajoneuvoyhdistelmiä, jotka painavat yli 44 tonnia(23 § 4). Laki rajoittaa auton tai yhdistelmän massan ja äärimmäisten akselien välin suhdetta.

Jos siltasäännön perusteella 4- tai 5-akselisen ajoneuvon tai yli 44 tonnia painavan yhdistelmän massa jää pienemmäksi kuin mitä ajoneuvon yleinen suurin enimmäismassa on, on siltasääntö määräävämpi.(21 § 3, 23 § 4) Toisaalta rekisteriotteeseen merkitty enimmäismassa ei saa ylittyä.(19 a § 1)

4-akselisen auton massa lasketaan seuraavasti.(21 § 3) Oikealla puolella on kaava ilman muuttujia, ja sitä voi käyttää arkisissa laskuissa. Kaavaan pitää sijoittaa k:n arvo eli auton etummaisen ja takimmaisen akselin välinen etäisyys metreinä.

mitatmassat-siltasääntö 4-aks kaavaVastaavasti 5-akselisen auton massa lasketaan näin:(21 § 3)

mitatmassat-siltasääntö 5-aks kaavaYhdistelmien todellisilla äärimmäisten akselien väleillä saataisiin todennäköisesti niin usein yleisiä enimmäismassoja suurempia arvoja, että yleensä perävaunujen osalta siltasääntö käännetään toisin päin: kuinka pitkä auton etummaisen ja perävaunu takimmaisen akselin välisen etäisyyden on vähintään oltava, jotta yhdistelmän massa saisi olla tietyn suuruinen?

Tämän laskemiseksi voi käyttää seuraavaa pelkistettyä kaavaa:(23 § 4)

mitatmassat-siltasääntö yhdistelmän kaava

Kaavan perusteella 48-tonnisen yhdistelmän äärimmäisten akselien välin on oltava vähintään 10,55 metriä, 53-tonnisen 12,11 metriä, 60-tonnisen 14,30 metriä, 69-tonnisen 17,11 metriä ja 76-tonnisen 19,30 metriä. Nämä mitat pienenivät raskaimpien yhdistelmien osalta huomattavasti uuden lain myötä, koska siltasääntöä muutettiin.

Jos yhdistelmä painaa yli 40 tonnia ja siihen kuuluva perävaunu yli 10 tonnia, tulee auton takimmaisen ja perävaunun etummaisen akselin välin olla vähintään 3 metriä.(23 § 4)

Siltasääntö-nimityksellä viitattaneen siihen, että säännön tarkoitus on ehkäistä liian suuria pistemäisiä rasituksia silloilla.

Vaatimus vähimmäistehosta

Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 44 tonnia, pitää vetoauton moottorissa olla vähintään 5 kilowattia jokaista tonnia kohden.(23 § 6) Toisin sanoen yhdistelmän massa kerrotaan 5:llä, jotta pienin sallittu teho kilowatteina selviää. Esimerkiksi 56-tonnisen yhdistelmän vetoauton moottorissa täytyy olla tehoa vähintään 280 kW ja 76-tonnisen yhdistelmän vetoauton moottorissa vähintään 380 kW.

Koska lukuisten nykyisten vetoautojen moottoreiden tehomäärä saattaa hyvin riittää 60-tonnisen yhdistelmän vetoon mutta ei lain puitteissa enää sitä painavampien yhdistelmien vetoon, on laissa suotu väliaikainen poikkeus. Yli 60-tonnisissa yhdistelmissä vuoden 2018 huhtikuun 30. päivään asti saa käyttää vetoautoa, jonka moottorin teho on suurempi kuin joka saadaan kaavasta 300 kW + 2,625 kW/t x (yhdistelmämassa tonneina -– 60 t).(23 § 6) Kaava voi näyttää aika monimutkaiselta.

Lasketaan siis esimerkki. Olkoon yhdistelmän massa 70 tonnia. Kuinka paljon moottorissa on oltava vähintään tehoa, jotta sitä saisi käyttää 23. pykälän 6. momentin nojalla?

mitatmassat-esimerkki 23 pykälän kaavastaArkisissa laskutoimituksissa yksikköjä ei ole pakko käyttää, mutta kaavan kanssa on muuten pakko olla tarkkana. Laskusääntöjen mukaan ensin on laskettava sulkumerkkien sisällä oleva erotus. Sen jälkeen erotus kerrotaan 2,625:llä ja lopuksi siihen lisätään 300.

Vaatimus liikkeelle lähtemistä helpottavista laitteista

Uudistetussa asetuksessa on pyritty huomioimaan liukkaiden kelien aiheuttamat haasteet raskaille ajoneuvoyhdistelmille määräämällä liikkeelle lähtemistä helpottavien laitteiden pakollisuudesta. Määräys on voimassa ensinnäkin samana aikana kuin velvollisuus käyttää talvirenkaita eli joulukuun ensimmäisestä päivästä helmikuun viimeiseen päivään.(17 § 7, 16 § 2) Toiseksi määräys koskee vain sellaisia yli 44 tonnia painavia yhdistelmiä, joiden massasta alle 18 prosenttia kohdistuu vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.(17 § 7)

Esimerkiksi 60 tonnia painavassa yhdistelmässä on vetävään akseliin kohdistuttava vähintään 10,8 tonnin massa, jotta vetoautossa ei olisi pakko olla määrättynä aikana liikkeelle lähtemistä helpottavaa laitetta.

Liikkeelle lähtemistä helpottavaksi laitteeksi ei käy yhden vetävän akselin tasauspyörästöön vaikuttava rakenne.(17 § 7) Esimerkiksi akselin tasauspyörästön lukko vaikuttaa vain akseliin, mutta ristilukko vaikuttaa kahteen vetävän akseliin. Myöskään pyörien jarruttamiseen perustuva järjestelmä ei käy(Lvm:n muistio s. 13). Tyypillinen luistonesto perustuu pyörien jarruttamiseen. Sen sijaan ketjunheittäjä sekä hiekoituslaite kelpaavat liukkaalle lähtemistä helpottaviksi laitteiksi.(Lvm:n muistio s. 13)

Autojen suurimmat sallitut massat

Olen päivittänyt taulukon tammikuussa 2017 asetukseen tulleiden muutosten mukaiseksi.

Auto tarkoittaa henkilö-, paketti-, linja- ja kuorma-autoa!(AnL 10 §)

Suurin sallittu akseliin kohdistuva massa(20 § 1)
Vetävä akseli 11,50 tn
Muu akseli 10,00 tn
Suurin sallittu teliin kohdistuva massa(20 § 2)  
2-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,0 m 11,50 tn
jos akselien väli on vähintään 1,0 m mutta alle 1,3 m 16,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m 18,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 9,5 tonnin massaa 19,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus
20,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja telin molemmissa akseleissa on paripyörät ja ilmajousitus
21,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m mutta alle 1,8 m ja telin molemmat akselit ovat vetävät, molemmissa on paripyörät ja kumpaankaan akseliin ei kohdistu yli 10,5 tonnin massaa
21,00 tn
3-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,3 m 21,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m 24,00 tn
jos akselien väli on vähintään 1,3 m ja vähintään kahdessa telin akselissa on paripyörät 27,00 tn
Suurin sallittu massa  
2-akselinen auto(21 § 1a) 18,00 tn
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013(21 § 2) 20,00 tn(*
3-akselinen auto(21 § 1b) 25,00 tn
jos vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 1c) 26,00 tn
jos vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 1c) 26,00 tn
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013 ja sen vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 2) 28,00 tn(*
jos auto on otettu käyttöön ennen 1.11.2013 ja sen vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 2) 28,00 tn(*
jos akseleista kahdessa on paripyörät(21 § 1d) 28,00 tn
jos taka-akseleista toinen on ohjaava tai ohjautuva ja siinä on nimellisleveydeltään vähintään 385 millimetrin renkaat ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu(21 § 1d) 28,00 tn
jos kyseessä on linja-auto, jossa on nivel(21 § 1e) 28,00 tn
4-akselinen auto(21 § 1f) 31,00 tn
jos vetävässä akselissa on paripyörät ja ilmajousitus(21 § 1g) 35,00 tn
jos vetävissä akseleissa on paripyörät eikä yhteenkään akseliin kohdistu yli 10,5 tonnin massaa(21 § 1g) 35,00 tn
5-akselinen auto(21 § 1h) 42,00 tn
*) Tämä massa on sallittu 30.4.2018 saakka.(21 § 2)

Muuta huomioitavaa
1) Auton massasta tulee vähintään 20 prosenttia kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Kuitenkin jos henkilöauto kuormataan täyteen kantavuuteen, tulee kuorman massasta vähintään 30 prosenttia kohdistua etuakseliin.(21 § 4)

2) Linja-auton, pakettiauton ja kuorma-auton massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.(21 § 5)

3) Jos autolla ajetaan liukkaalla tien pinnalla telin nostoakseli tai -akselit yläasennossa, auton vetävälle akselille kohdistuva massa saa tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akselimassan. Tästä ei saa aiheutua vahinkoa tielle.(19 a § 2)

 

Perävaunujen suurimmat sallitut massat

Suurin sallittu akseliin kohdistuva massa(20 § 1)
Vetävä akseli 11,50 tn
Muu akseli 10,00 tn
Suurin sallittu teliin kohdistuva massa(20 § 2)
2-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,0 m 11,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,0 m mutta alle 1,3 m 16,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,3 m mutta alle 1,8 m 18,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,8 m 20,00 tn
3-akselinen teli  
jos akselien väli on alle 1,3 m 21,00 tn
jos akselien väli on tasan tai yli 1,3 m 24,00 tn
4-akselinen teli ja telit, joissa on yli 4 akselia 24,00 tn

Ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut massat

Olen päivittänyt taulukon tammikuussa 2017 asetukseen tulleiden muutosten mukaiseksi.

Auto, johon on kytketty puoliperävaunu(23 § 1a)  
kun yhdistelmässä on 5 akselia 48,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 6 akselia 52,00 tn
Auto, johon on kytketty keskiakseliperävaunu(23 § 1b) 44,00 tn
Auto, johon on kytketty varsinainen perävaunu
Auto, johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty keskiakseliperävaunu
Auto, johon on kytketty puoliperävaunu, johon on kytketty puoliperävaunu(23 § 1c)
 
kun yhdistelmässä on 4 akselia 36,00 tn
kun yhdistelmässä on 5 akselia 44,00 tn
kun yhdistelmässä on 6 akselia 53,00 tn
kun yhdistelmässä on 7 akselia 60,00 tn(*
kun yhdistelmässä on 8 akselia 64,00 tn
kun yhdistelmässä on 8 akselia ja perävaunun tai -vaunujen massasta vähintään 65 prosenttia kohdistuu paripyörällisiin akseleihin 68,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 9 akselia 69,00 tn
kun yhdistelmässä on vähintään 9 akselia ja perävaunun tai -vaunujen massasta vähintään 65 prosenttia kohdistuu paripyörällisiin akseleihin 76,00 tn
*) Jos kyse on kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmästä ja vähintään jompikumpi ajoneuvoista on otettu käyttöön ennen 1.11.2013, saa kokonaismassa olla kuitenkin enintään 64 tonnia. Se on sallittu 30.4.2018 saakka.(23 § 3) Vaarallisia aineita kuljettavan 7-akselisen yhdistelmän kokonaismassa silti saa olla aina enintään 60 tonnia.(23 a § 1)

Muuta huomioitavaa
1) Vaarallisia aineita kuljettavan, vähintään 8-akselisen yhdistelmän suurin sallittu massa on 60 tonnia. Jos akseleista vähintään neljä on vetoautossa, on suurin sallittu massa kuitenkin 68 tonnia.(23 a § 1)

2) Vaarallisia aineita kuljettavan yhdistelmän massan ylittäessä 64 tonnia vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tulee kohdistua akseleihin, joissa on paripyörät. Tämä ei kuitenkaan koske säiliökuljetuksia, joissa kuljetettavan vaarallisen aineen määrä on yli 5 tonnia, eikä yhdistelmiä, joissa on yli 8 akselia.(23 a § 2)

3) Jos akseliin kohdistuu alle 5 tonnin massa, akselia ei lasketa mukaan yhdistelmän akselien määrään. Tämä tosin koskee vain niitä yhdistelmiä, joissa on akseleita 6 tai enemmän.(23 § 2)

4) Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäviin akseleihin.(23 § 5)

 

Traktoreiden suurimmat sallitut massat

Tässä kappaleessa olevat rajoitukset koskevat traktoria ja siihen liitettävää hinattavaa ajoneuvoa vain kuljetettaessa traktoria yleisellä tiellä.(1 § 1)

Traktoriin saa kytkeä enintään 10 tonnin hinattavan ajoneuvon paitsi, jos kyse on moottoriajoneuvojen verosta annetun lain 17. pykälän mukaisesta kuljetuksesta tai jos kyse on liikennetraktorista.(35 § 2) Sen lisäksi hinattavaa ajoneuvoa koskevat alla kohdissa 1–4 olevat rajoitukset.

Kun alla olevia määräyksiä soveltaa, saa traktorin omamassaan laskea mukaan mahdolliset valmistajan suositusten mukaisesti asennetut lisäpainot ja rakenteet.(35 § 3) Mukaan saa kuitenkin laskea enintään kolmasosan traktorin omamassasta.(35 § 3) Esimerkiksi jos traktorin alkuperäinen omamassa on 4 200 kiloa, saa määräyksiä sovellettaessa käyttää enintään 4200 + (1/3) * 4200 = 5 600 kilon omamassaa. Siispä lisäpainoja ja rakenteita saa laskea mukaan korkeintaan 1 400 kg.

1. Jos hinattavassa ajoneuvossa on traktorin jarrujen kanssa toimivat jarrut, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1c)

2. Jos hinattavan ajoneuvon massasta vähintään 15 prosenttia kohdistuu traktorin vetokoukkuun, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1b) Esimerkiksi jos traktoriin kytkettävä peräkärry painaa 1 340 kg, pitää sen painosta kohdistua traktorin vetokoukuun vähintään 0,15 * 1340 = 201 kg.

3. Jos traktorin jarrujärjestelmällä saavutetaan vähintään hidastuvuus 3,5 m/s² silloin, kun mahdolliset aiemmin mainitut lisäpainot ja rakenteet ovat traktorissa, saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1b)

3. Muussa tapauksessa saa hinattavan ajoneuvon massa olla korkeintaan kaksi kertaa traktorin omamassan suuruinen.(35 § 1a)

Muiden ajoneuvojen suurimmat sallitut massat

Muiden ajoneuvojen kuin autojen osalta ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus on niukka. Satunnaisia määräyksiä on ripoteltu sinne tänne, ja ne on poimittu tähän listaan.

  • Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 50 kg tavaraa.(45 § 4) Vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 100 kg tavaraa.(45 § 4) Polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka massa on enintään 50 kg. Massa saa olla suurempi, mikäli polkupyörä soveltuu sen vetämiseen ja perävaunun hallittavuus on varmistettu esimerkiksi jarruin.(34 § 2)
  • Tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetun polkupyörän matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa olla enintään valmistajan sallima tai 250 kg, jos polkupyörän ja sen perävaunun hallittavuus on varmistettava esimerkiksi ylimääräisin pyörin.(45 § 4)
  • Tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetulla L2e-luokan mopolla saa kuljettaa enintään 300 kg ja kevyellä nelipyörällä enintään 200 kg tavaraa.(45 § 4) Kolmipyörällä saa kuljettaa enintään 1 500 kg ja nelipyörällä enintään 1 000 kg tavaraa.(45 § 4)
  • Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka kokonaismassa ei ylitä valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta.(34 § 1)
  • Kevyen sähköajoneuvon matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 250 kg.(45 § 6)
  • Kolmipyöräisen tavaramopon ja tavaramopoauton matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 375 kg.(45 § 7a)
  • Maantie- ja maastomönkijän matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 675 kg.(45 § 7b)
  • Hyötykolmipyöräisen ja tavaranelipyöräisen matkustajien ja kuorman yhteen laskettu massa saa olla enintään valmistajan määrittämän enimmäismassan mukainen ja kuitenkin enintään 1 075 kg.(45 § 7c)
  • Moottorityökoneeseen saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka massa on enintään moottorityökoneen omamassan suuruinen.(36 § 1)
  • Satama- ja terminaalialueella käytettävään vetotrukkiin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetotrukin kokonaismassan suuruinen. Vetotrukin kokonaismassa muodostuu trukin omamassasta ja trukilla vedettävän perävaunun massan trukkiin kohdistuvasta osuudesta. Tällöin vetotrukkia saa käyttää kuitenkin vain satamissa ja terminaaleissa perävaunujen ja konttien siirtoon.(36 § 2)
  • Maastoajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka massa on enintään 1,5 kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen.(36 § 3)

Kuorman sijoittaminen

Olen ehostanut tekstiä 28. huhtikuuta 2018 poistamalla joutavuuksia ja korjaamalla linkkejä.

Poliisin viime vuonna julkistamissa kuvissa hurjista kuormista on varsin tehokkaita ja kekseliäitä ratkaisuja, mutta suotta ei lain koura ollut näitä ajoneuvoja ja yhdistelmiä tavoittanut. Kuormat eivät välttämättä vain rikkoneet lakia mutta olivat myös selvästi vaarallisia niin muille tienkäyttäjille kuin kuljettajille itselleen.

Ongelmia kuvissa nähtävissä viritelmissä on kolme: Kuormaa ei ole sidottu tai muuten varmistettu lainkaan tai riittävästi, kuormien painopiste on vaarallisessa kohdassa ja kuorma painaa liikaa kaluston rakenteeseen nähden. Tiililavat ehkä olisi ollut parempi kuskata kuormurilla kuin Hiacen ja kärryn yhdistelmällä.

Olen kuormannut Wildtrakin vaarallisesti. Puut tulevat niin paljon taka-akseliston yli, että painopiste on akseliston takana. Tämän seurauksena etupyörät kevenevät. Ajaminen muistutti paikoitellen seilaamista vesillä. Pidon ollessa hyvä ja matkan lyhyt ei se ollut niinkään vaarallista.
Olen kuormannut Wildtrakin huonosti. Puut tulevat niin paljon taka-akselin yli, että painopiste on akselin takana. Tämän seurauksena etupyörät kevenevät. Ajaminen muistutti paikoitellen seilaamista vesillä. Pidon ollessa hyvä ja matkan lyhyt ei se ollut niinkään vaarallista.

Tämä kirjoitus täydentää juttua siitä, kuinka kuorma tulee sitoa ja miten tavanomaista sidontavälinettä käytetään. Kannattaakin lukea molemmat jutut, sillä kuorman sitominen ja muu varmistaminen täytyy huomioida jo kuormaa sijoitettaessa. Peräkärryistä saa kattavasti tietoa tästä kirjoituksesta ja suurimmista sallituista mitoista ja massoista tästä kirjoituksesta.

Painopiste, tuenta ja terävät esineet

Tieliikennelaissa on annettu hyvä yleisohje kuorman kuljettamiseen: kuormasta ei saa olla vaaraa eikä haittaa kenellekään. Yksistään tämä riittää jo perusteluksi sille, että poliisi puuttuu villeihin kuormauksiin. Sen lisäksi yksittäisiä määräyksiä on muissa laeissa. Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 46. pykälässä on ehkä paras määräys:

1. Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa.

Mitä alempana ajoneuvon painopiste on, sitä vakaampaa ajoneuvon käsitteleminen on. Toisaalta jos painopiste ei ole ajoneuvon pituussuuntaisen keskilinjan kohdalla, ajoneuvo on vaarallinen kaarrettaessa. Jos pick-upin lavan reunalle kasaa ja sitoo hyvin 20 sementtisäkkiä yhteen kasaan, on painopiste korkealla ja sivussa. Parempi olisi tehdä koko lavan alalle viisi kasaa.

2. Kuorma tulee mahdollisuuksien mukaan tukea tavaratilan etupäätyä vasten. Kuormassa olevien esineiden terävät osat on suunnattava taaksepäin.

Etupäätyä vasten tukeminen on hyvä lähtökohta niin kauan, kuin etupääty kestää ja toisaalta sijoittamisen takia painopiste ei jää huonoon kohtaan. Pick-upissa etupäätyä vasten tukeminen voi myös olla inhottava vaihtoehto esimerkiksi siksi, että kuorma painuisi koristetta vasten. Uudet lava-autot kun eivät ole enää niin funktionaalisia.

Terävien osien suuntaamisella poispäin ajetaan takaa sitä, että terävä kärki rikkoo esimerkiksi lavan etupäädyn ja sen jälkeen ohjaamon takaseinän helpommin. Pistemäinen voima on suurempi kuin laaja-alainen. Rautakanki kannattaa – ja siis pitää – asettaa lavalle poikittain, jotta se ei törmäyksessä tule seinien lisäksi kuskista läpi.

Keskiakseliperävaunun painopiste ja vetolaite

Keskiakseliperävaunua lastattaessa painopiste väärässä paikassa tekee kärrystä kiikkulaudan.

Ylemmässä kuvassa kuorma painaa kärryn takaosaa, jolloin aisaan tulee nostetta. Se vähentää painoa vetoauton takapyöriltä, jolloin pito heikkenee. Autosta tulee vaarallinen etenkin liukkaalla. Sama seuraus on alemman kuvan esittämässä tilanteessa. Kärryn etuosassa oleva kuorma painattaa aisaa, jolloin auton takaosa painuu, jolloin etupyörät kevenevät.

Keskiakseliperävaunu on kuormattava niin, että se kohdistaa vetoajoneuvon kytkentälaitteelle alaspäin suuntautuvan voiman. Alaspäin suuntautuva voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima. Pienempi arvo on määräävämpi.(Aakt 46 § 3)

Alaspäin suuntautuva voima ei saa ylittää kytkettäville ajoneuvoille eikä kytkentälaitteille sallittuja voimia.(Aakt 46 § 3)

 

Jos kärryn akseleihin saa rekisteriotteen mukaan kohdistua esimerkiksi 450 kg, saa siitä vetolaitteeseen kohdistua enintään 0,1 * 450 kg = 45 kg. Se on vähemmän kuin 1 000 kg, joten sitä on noudatettava.

 

Tässä yhteydessä pitää huomata, että laissa käsite on ajoneuvo, eli se voi olla muukin kuin auto eli vaikkapa traktori tai mönkijä.

Ei sivuylitystä ja pituusylitys rajoitetusti

Kuorma ei saa ylittää ajoneuvon ääriviivoja sivusuunnassa.(Aakt 45 § 1) Kuorma ei esimerkiksi saa tulla henkilöauton sivuikkunoista tai lava-auton lavan sivulaitojen yli. Myös peräkärryt ovat ajoneuvoja, eli kuorma ei saa ylittää peräkärrynkään ääriviivoja sivusuunnassa.

Jos ajoneuvossa ei ole kuormakoria, kuormatilassa oleva kuorma ei saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitattua leveyttä enempää kuin 35 senttimetriä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske veneen kuljetusta.(Aakt 45 § 1)

Pituussuunnassa kuitenkin kuorma saa ylittää ajoneuvon ääriviivat tiellä sallitun pituuden rajoissa.(Aakt 45 § 2) Henkilö- ja pakettiautoissa tiellä sallittu pituus harvemmin on este, sillä se saa enimmillään olla 12 metriä. Sen sijaan kuorma-autojen pituus on usein lähellä 12 metriä, joten kuorma ei niissä välttämättä juuri saa ylittää pituussuunnassa ääriviivoja.

Toisaalta jos henkilö- tai pakettiautoon kytkee perävaunun ja kuorma ylittää yhdistelmän ääriviivoja pituussuunnassa, on syytä tietää, että yhdistelmän suurin sallittu pituus on 18,75 metriä.

Jos kuorma ylittää auton etuosassa ääriviivan senttimetrinkin, on ylittävä osa merkittävä punaisella tai punakeltaiselta vähintään 30 x 30 cm:n kokoisella lipulla. Auton takaosassa merkitseminen on pakollista, jos kuorma ylittää takaosan yli yhden metrin. Takana siis yhden ja kahden metrin väliin sijoittuva ylitys vaatii merkitsemisen.(Aakt 49 § 1)

kuormansij-lautaroju-pikku-muulissa
Tiivis, tasainen ja mahdollisimman matala kokonaisuus. Lisäksi hyvin sidottu. Kuorma ei ylitä perävaunun takaosaa yli yhtä metriä, joten sitä ei ole pakko merkitä. Vetoauton kanssa perävaunu jää niin kauas 18,75 metristä, että ylitys kärryn takana on edelleen sallituissa puitteissa.

kuormansij-klapit-ja-puut-lavalla

Vinkit kuormaamiseen

Lopuksi annan neljän tärpin listan avuksi kuormaamiseen. Vapaa-ajalla useinkin kuljetan Wildtrakilla tavaraa, ja työssäni kyse on nimenomaan tavaran kuljettamisesta. Vinkeissä oletan, että olet katsonut kaluston sopivaksi kuorman kuljettamiseen. Isoa venettähän ei kannata lähteä kuljettamaan pikkukärryssä ja rankoja henkilöautossa. Joskus on syytä vuokrata iso auto tai ostaa koko kuljetus.

Peräkärrykin tulee mitoittaa hyvin: Lautatavaran kuljettamisessa pitkä kärry on tarpeellinen. Toisaalta jos kuljettaa muutaman huonekalun ja kärry on iso, on kuorma vaikea saada koko kärryn alalle tasaisesti. Painava tavara vaatii kaksiakselistoisen ja jarrullisen kärryn.

1. Muodosta kokonaiskuva ja suunnitelma. Kasaa vaikka kaikki kuormattava tavara yhteen. Selvitä sidontavälineet sekä niiden kiinnityspaikat ajoneuvossa: saatko kuorman varmistettua, ja miten kuorma tulee sijoittaa? Mitkä ovat ajoneuvojen kantavuudet?

2. Jos sinulla on peräkärry, mieti, miten jaat kuorman veturiin ja kärryyn. Aloita veturista ja pyri siihen, että perävaunusta ei tule vetoautoa painavampi.

3. Mieti, miten alat sijoittaa kuormaa niin, että kokonaisuus on mahdollisimman matala ja yhtenäinen. Korkea kaappi laitetaan mieluummin makuulle ja polttopuut yhtä korkeisiin pinoihin koko alalle. Jos kyseessä on sekalaista krääsää, aloita isoista neliskanttisista kappaleista. Pikkuroinan voi ujuttaa isojen sisään. Käytännössä kun pyrit kuorman koko kuormatilan alalle sijoittamaan, huomioit akselistoihin kohdistuvat massat riittävän hyvin. MIETI SIDONTA: Älä peitä sidontakohtia, tai asettele sidontavälineet jo valmiiksi niihin!

4. Sido kuorma hyvin. Lue kuorman sitomista käsittelevästä artikkelista lisää.

Kuorman sitominen kuormaliinalla

Olen lisännyt parempia kuvia ja ehostanut tekstiä 1. toukokuuta 2018.

Kuorman riittävä sitominen ei ole vain rekka-autojen kuljettajien velvollisuus, vaikka raskaan liikenteen kuormat pääasiassa uutisotsikoissa ovatkin. Tieliikenteen lakien määräykset kuormasta ja sen sitomisesta koskevat pitkälti myös kevyempää kalustoa. Yksi tavanomaisimmista tavoista sitoa kuorma on käyttää kuormaliinaa – mutta se ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto.

4WETOA-sivustolla on paljon muita kuormaamiseen liittyviä kirjoituksia, kuten kuorman sijoittamisesta, perävaunuista ja hinattavista laitteista sekä suurimmista sallituista mitoista ja massoista.

Laki vaatii varmistamista

Tieliikennelaki vaatii kuormaamisesta samaa, kuin mitä terve järki sanoo. Kuormasta ei lyhyesti sanottuna saa olla vaaraa eikä haittaa kenellekään. Usein se vaatii kuorman varmistamista. Varmistamisen ei kuitenkaan tarvitse olla nimenomaan sitomista esimerkiksi kuormaliinoin tai vanttiketjuin, kuten ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 47. pykälä määrää:

1. Kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. […]

2. Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. […]

3. Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta.

Olen jättänyt pois ensimmäisestä momentista maininnat kuormaan vaikuttavista voimista ja toisesta momentista maininnat kitkakertoimen huomioimisesta. Kuormaa eteenpäin liikkumasta estävän menetelmän pitää kestää kuorman massa ja taaksepäin liikkumista estävän menetelmän puolet massasta. Kitkakertoimien huomioimista yksinkertaisempaa taas on vain lähteä siitä ajatuksesta, että ilman sitomista kuorma ei pysy aloillaan.

Sitominen, käytti siihen sitten kuormaliinaa tai vaikka pyykkinarua, ei ole tosiaan aina pakollista, jotta kuorman saa varmistettua. Itse kuitenkin varmistan 90 prosenttia vapaa-ajalla kuljettamistani kuormista nimenomaan sitomalla ja käyttämällä vieläpä kuormaliinaa. Monesti Wildtrakin lavalla on pöllejä, ja itse asiassa sellainen kuorma on pakko sitoa.

Nimittäin puu tai sen kaltainen pitkä tavara, esimerkiksi putket, on sidottava vähintään yhdellä sidoksella. Jos tavaran nimellispituus on yli kolme metriä, on sidoksia oltava vähintään kaksi.(Aakt 48 § 3) Nimellispituus-käsite oletettavasti poistaa tarpeen millimetrin tarkkuudelle: jos metsuri vaikkapa sahaa pöllit noin 300-senttisiksi, hän saa ne sitoa autoon vain yhdellä sidoksella siitäkin huolimatta, että muutama pölli on 305-senttinen.

Millainen kuormaliina?

Sidontanauhat ovat ohuita liinoja, joiden toisen pään voi pujottaa yksinkertaisesti toisessa päässä olevan jousen puristaman klipsin läpi. Ne ovat sidontavälineitä pienimmillään, ja ehkä juuri ja juuri edes sidontavälineiksi laskettavissa: nauhoilla voi lähinnä sitoa pieniä tavaroita, tai vain pakata tavarat kuormaukseen sopiviksi yksiköiksi. Siis esimerkiksi putkinipun voisi sitoa sidontanauhoin yhtenäiseksi, mutta ajoneuvoon putkinippu pitäisi sitoa järeämmin välinein.

Järeämpi sidontaväline olisi jo kiristimen sisältävästä liinasta ja sitä monta kertaa pidemmästä liinasta koostuva parivaljakko. Kuormaliina-sanasta useimmille tullee mieleen juuri tällainen kokonaisuus. Tällaista sidontavälinettä kutsutaan ehkä virallisesti rataslukolliseksi tai räikkäliinaksi, koska kiristin on räikkä.

Joka kuskin sidontavälineeksi kuitenkin suosittelen pikalukollista liinaa. Sen käyttäminen on tajuttoman yksinkertaista: liinan päät tarvitsee vain asetella kiinnityskohtiin, sitten pitää vain hieman vetää liinasta ja lopuksi painaa lukitussalvan kahva kiinni.

Ainakin räikkäliinoja saa toki varsin pieninäkin, mutta minusta järkevintä on hankkia keskikokoinen. Sillä saa niin pienet kuin isot kuormat varsin kattavasti sidottua. Toisaalta jos tavara on pientä ja sitä kuljettaa vain henkilöauton takakontissa, voivat sidonanauhat tai pienikokoiset räikkäliinat riittää. Raskaan kaluston kuljetuksissa käytetään usein järeitä liinoja sekä vanttiketjuja kiristimineen.

Nimellislujuus ja murtolujuus

Liinan koko ei tarkoita niinkään leveyttä ja paksuutta, koska laki määrää sidontavälineen nimellislujuudesta. Kun siis puhun aiemmin keskikokoisesta liinasta, tarkoitan nimellislujuudeltaan 1 000–1 500 kilogramman liinaa, ja kun puhun pienestä liinasta, tarkoitan nimellislujuudeltaan 100–500 kilogramman liinaa. Nimellislujuus tarkoittaa näennäistä lujuutta – siis voimaa, jonka liina teoriassa kestää.

Kuormaliinan valmistaja merkitsee nimellislujuuden kuormaliinaan, ja kuormaliinaa valittaessa tulee noudattaa asetuksen 48. pykälän määräyksiä nimellislujuudesta. Sidoksen – eli vaikkapa juuri kuormaliinan – nimellislujuuden on oltava vähintään samansuuruinen kuin kuormasta eteenpäin vaikuttava voima. Sen sijaan nimellislujuuden on oltava vähintään puolet kuorman sivuille ja taaksepäin vaikuttavasta voimasta.(Aakt 48 § 5)

Kuormasta eteenpäin vaikuttava voima on yhtä kuin kuorman massa. Mikäli esimerkiksi pick-upin lavalle asettaa 250 kilon painoisen pesukoneen, siitä vaikuttaa eteenpäin 250 kg:n voima. Pesukonetta eteenpäin liikkumasta estävän liinan nimellislujuuden tulee siis olla vähintään 250 kiloa. Kun käyttää juurikin suosittelemaani keskikokoista, 1 000–1 500 kg:n liinaa, ei pesukoneen painoa tarvitse edes tietää. Ei se nimittäin henkilöauton verran paina.

Usein liinaan tai pakkaukseen on merkitty myös murtolujuus, ja se on kaksi kertaa nimellislujuuden suuruinen. Liinan nimellislujuuden täytyy vastata asetuksen vaatimuksiin, ja kuormasta liinaan kohdistuvan voiman täytyy olla mahdollisimman kaukana murtolujuudesta.

Kuormaliinan sijoittaminen

Kuormaliina täytyy asetella niin, että se pitää kuorman paikallaan suurienkin voimien koetellessa sitä. Jos liina on vain vedetty pick-upin lavalla olevan pesukoneen ylitse, se sitoo konetta varsin heikosti. Mikäli liina menee koneen etupuolitse, siis auton ohjaamon puolelta, liina sitoo paljon paremmin. Kuormaliina ei ilman hyvää syytä saakaan olla yli 60 asteen kulmassa vaakasuoraan tasoon nähden.(Aakt 48 § 1)

Tosin lain mukaanhan kuorman varmistamiseksi käy myös tuenta, joten ensiksi tukisin pesukoneen lavan etureunaa vasten ja sitten vetäisin liinan koneen ylitse. Etureuna estäisi konetta liikkumasta eteenpäin, ja ylitse vedetty liina lähinnä pitäisi koneen paikallaan. Toki olisi hyvä idea kiskaista liina myös alle 60 asteen kulmassa pesukoneen takapuolelta.

Pitkä tavara, joka siis on pakko sitoa, on sidottava ajoneuvon alustaan tai kuormakoriin. Alusta tarkoittaa ajoneuvon runkoa, jonka päälle esimerkiksi kuormatila asennetaan. Alustaan sitominen onkin enemmän kuorma-autoilun juttuja. Sen sijaan kuormakori on avonainen, osittain peitetty tai kokonaan peitetty kuormatila.(LvmP 2 § 1, 2, 3) Lava-auton lava on avonainen ja pakettiauton kuormatila umpinainen kuormakori.

Kuormaliina on saatava lainkin mukaan kireäksi(Aakt 48 § 2), mutta toki kuorman ja sidontapisteiden rikkoontumista kannattaa välttää. Kuorma nyt ei kuitenkaan esimerkiksi saa päästä luiskahtamaan liinan alta. Matkan aikana on kireyttä seurattava(Aakt 48 § 2), ja liinoja on tarvittaessa käytävä tietenkin kiristämässä. Jos kuormaliina, muu sidontaväline tai ripustuskohta löystyy tai hajoaa, ei muu mahdollinen kuorman sidonta saa heikentyä(Aakt 48 § 2).

Jos kuormatilassa on seinät ja seinissä on kiinnityspisteitä, pitää muistaa Liikenneministeriön päätös kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä. Sen 8. pykälän perusteella seinän ja sidontavälineen välinen kulma ei saa olla yli 30°. Toisin sanoen jos kuorman etureuna sattuisi olemaan kahden vastakkaisen kiinnityspisteen kohdalla, ei liinaa saa kiristää etureunan eteen näiden kahden pisteen väliin.

Kiinnityspisteet

Liina täytyy voida alustassa tai kuormatilassa kiinnittää johonkin, ja tavaran kuljetukseen tarkoitetuissa autoissa sekä peräkärryissä se jokin on kiinnityspiste. Se on usein lenkki. Olen nähnyt pick-upeissa ja kärryissä hyvin monentasoisia pisteitä: toiset ovat lujan näköisiä, toiset eivät. Toiset ovat monipuolisissa paikoissa, toiset vain kulmissa. Toiset ovat kiinteitä, toiset liikkuvat.

Yleensä sillä ei ole väliä, miten päin koukun asettaa kiinnityslenkkiin. Yllä olevan kuvaparin ylemmän kuvan tavalla lenkki pysyy paikallaan paremmin esimerkiksi liinan kiristämisen ajan. Yleisesti ajateltuna valinnassa täytyy huomioida esimerkiksi se, voiko koukku tietyssä asennossa vaurioittaa kuormaa, sekä se, voiko koukku tietyssä asennossa lisätä ajoneuvon leveyttä. Sidontavälineen kiristyslaitehan ei saa missään tilanteessa lisätä ajoneuvon leveyttä.

Kuormaliinojen "jatkaminen" toisiinsa liittämällä kielletään turvaohjeissa. Silti menetelmää tapaa käytettävän varsinkin kuljetusalalla. Yllä olevassa kuvassa koukut on pujoteltu toistensa sisään. Koukut tuskin helposti irtoavat toisistaan, mutta kestääkö lenkkien välinen hitsaussauma kuitenkaan kuorman aiheuttamaa vetovoimaa? Alemmassa kuvassa kestävyys ei ole ongelma, mutta pysyvätkö koukut yhdessä, vai voisivatko ne luiskahtaa irti toisistaan?

Kuormaliinojen jatkamista toisiinsa liittämällä kannattaa miettiä tarkkaan. Yllä olevassa kuvassa koukut on pujoteltu toistensa sisään. Koukut tuskin helposti irtoavat toisistaan, mutta kestääkö lenkkien välinen hitsaussauma kuitenkaan kuorman aiheuttamaa vetovoimaa? Alemmassa kuvassa kestävyys ei ole ongelma, mutta pysyvätkö koukut yhdessä, vai voisivatko ne luiskahtaa irti toisistaan?

Räikkälukollisen liinan käyttäminen

Kiristin kannattaa valmistella liinan pujottelemiseen jo ennen kuin sitä ripustaa mihinkään. Kiristyskahvaa veivaamalla pyöräytä rulla kuvassa näkyvään asentoon. Räikkä kannattaa vielä jättää V-malliseen asentoon. Myöhemmin pujottelet liinan nuolen osoittamalla tavalla.
Kiinnitä kiristimessä olevan liinanpätkän koukku kiinnityskohtaan. Pujottele liinan pää rullassa olevan aukon lävitse. Vedä liinaa rullan läpi niin paljon, että liina asettuu kuorman ympärille jo melko kireästi.
Aloita kiristäminen heiluttamalla kiristyskahvaa eteen ja taakse. Liina kiristyy raksahdellen. Älä kiristä liikaa, jotta kuorma ja kiinnityskoukut eivät hajoa.
Nosta lukitussalpa ylös ja paina kiristyskahva eteen liinaan kiinni. Sido liinan ylimääräinen pää niin, ettei se lepata ajoneuvon liikkuessa. Ylimääräistä päätä voi myös käyttää sitomiseen.
Vapauttaaksesi lukituksen vedä ensin lukitussalpa ylös ja sitten taita kahva taakse. Vedä liina ulos rullasta – liinan pitäisi liikkua vaivattomasti.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta joskus video kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa:

Pikalukollisen liinan käyttäminen

Asettele liinan koukut ripustuskohtiin.
Vedä liinaa sen verran kireäksi, että lukitessasi salvan liina ei tule liian kireäksi. Liinan vetäminen on helpompaa, kun käännät lukitussalpaa kohtisuoraan toiseen osaan nähden.
Taita lukitussalpa kiinni toiseen osaan. Jos olet vetänyt liinaa liian tiukalle, ei salpa meinaa kääntyä. Salvan saa kyllä väkisin runtattua kiinni, mutta silloin heikompi kuorma saattaa jo vahingoittua.
Valmis sidos näyttää tältä.
Avataksesi lukituksen paina peukalolla pientä kieltä salvan sisällä ja taita salpa auki.